telee kai luuttua ja laulaa, ja varmaankin pelaatte lautapeliä yhdessä?
kirsti.
Tietysti, — väliin tosin poika parka on vähän synkkämielinen, mutta eihän tuo ihmetytä, kun tietää miten paljon hän on kadottanut. — Sinun täytyy olla oikein ystävällinen häntä kohtaan.
elina.
Ole sinä; sinä niin hyvin osaat.
kirsti.
Sinuahan Uolevi kerran rakasti — —. Vaan istuhan
toki kultaseni. — No, mitä uutta kuuluu?
elina
(iloisesti).
Ei mitään erinomaista. Klaus on taas käräjillä Sääksmäellä, ja niin minun yht'äkkiä tän'-aamuna pisti päähäni lähteä luoksesi. Eikä tämä nyt ole matka eikä mikään, neljä peninkulmaa vaan. Ja täällä minä nyt olen.
kirsti.
Minun luonani, niin —. Kuulepas, kun Klaus on poissa, täytyy sinun aina tulla tänne; on niin hauska jutella yhdessä, ja minähän tunnen kaikki paikat ja olot siellä, eikä sinun tarvitse minulta mitään salata. — Tiedätkö, minua aavistutti, että sinun piti tulla, — Onko Klaus tapaisensa ja oletteko onnelliset? — tarkoitan tietysti sellaista onnea, jota jälkimmäinen rakkaus voi synnyttää? —
elina.
Jälkimmäinen rakkaus — tarkoitatko — ?
