Sivu:Elinan surma.djvu/122

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

rovasti
(juo).
Ja nyt samalla kun kaikesta sydämestäni kiitän vieraanvaraisuudesta, tahdon myöskin mainita käyntini pääsyyn. Minä olen kuullut, että se saarnaava kerjäläinen, joka on herättänyt niin suurta levottomuutta paikkakunnalla, oleskelee Laukossa.

kirsti.
Niin — hän alkoi käydä kovin levottomaksi. Minä toin hänet tullessani ja jätin hänet Klaus ritarille.

kurki.
Nyt hän on hyvässä tallessa lukkojen ja telkien takana.

elina.
Mutta päästäthän sinä hänet irti taas, eikö niin, Klaus? Ihminen, joka ei ole tehnyt pahaa kellekään, joka vaan parantaa sairaita ja lohduttaa surevia. Niinhän nekin hurskaat miehet ovat tehneet, joista pyhimystaruissa kerrotaan.

rovasti.
Suuri erehdys, jalo rouva. Pyhimystarujen pyhät miehet paransivat sairaita sillä voimalla, jonka he saivat kirkolta. Mutta tämä kerjäläinen on pikemmin susi lammasten vaatteissa. Hän kulkee vääräuskoisuuden leveätä tietä ja on saanut voimansa saatanalta. Hänet on lähetettävä Turkuun tutkittavaksi. Ja jos hänet havaitaan syylliseksi — joka on minun varma vakaumukseni — niin saa hän siellä ansaitun palkkansa.

kirsti.
Niin — polttorovio!