Sivu:Elinan surma.djvu/77

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on oikoluettu


lähdettävä Laukkoon. — Minä en saa selvää enää mistään, kaikki ihmiset ovat kuin hulluja — — Hirveätä, mitä puuhaa niistä häistä sentään on!

r. kirves.
Kun minä naitan tyttäreni — —

r. linnunpää.
Kun minä naitan tyttäreni — —

emäntä.
Vartokaa hieman — minun täytyy saada tuo onneton lyybekkiläinen kyökkimestari käsiini — — Mitä minä sanoin — ei ristinsielua kyökissä! tämähän on hirveätä — —! Uoti! Uoti! mitä sinä ajattelet!!

uoti
(johtaa »sarankudonnan» viimeistä vuoroa, jossa kaikki kulkevat peräkkäin. Laulaa:)

»Näin kudotahan sarkaa,
näin vedetähän verkaa.
Kudo sarkaa, vedä verkaa,
anna pirtojen paukkaa.»

(Käyvät piiriin rouvien ympärille.)

Äiti mukaan!

»Näin kudotahan sarkaa» —

Älkää päästäkö häntä!

»Näin vedetähän verkaa» j. n. e.

(Kaikki laulavat koko ajan.)

ääniä.
Emäntä mukaan! Ebba rouva mukaan!