Laukon emänniltä vaaditaankin, sillä siellä sitä kyllä koetellaan. (Äänettömyys.) Olen ottanut Uolevi Frillen palvelukseeni. Luovutatko hänet minulle?
kurki.
Mielelläni, hyvinkin mielelläni. Hän on ollut Elinan leikkitoveri. Ei ole soveliasta, että hallitsijatar ja alamainen ovat lapsuudenystäviä. (Leikillä.) Uolevi on muuten kaunis nuorukainen! Minua ei kummastuttaisi, jos
sinä — — —
kirsti.
Jos minä seuraisin sinun esimerkkiäsi ja valitsisin itseäni alhaisemman — —? Kurki voi niin tehdä — — Fleming ei sitä tee!
kurki.
Ylpeä on luonteesi, Kirsti; sitä ei voi mikään taivuttaa.
kirsti
(ivalla).
Vai — — sinä et voi käsittää, että minä — vaikka olen sinut menettänyt — kuitenkin kannan pääni pystyssä? — Klaus Kurki, puhukaamme selvää kieltä. Herätessäni ovesi kynnyksellä ja tajuttuani sen pohjattoman kurjuuden, johon olin vajonnut, leimahti Flemingien veri minussa inhosta ja häpeästä. Kaikki tunteeni sinua kohtaan muuttuivat jääksi, ja tyynenä läksin talostasi. Minä en tunne suuttumusta, en vihaa enkä kaihoa. Minä vain halveksin, niin, halveksin sinua, sinä ylpeä Laukon herra! —
kurki.
Sinä käytät sanoja, jotka, jos olisit mies — — mutta sinä oletkin nainen!
