GAude, Sponse, Tua, qvàm fors Tibi junxit, Amica:
Hœc sunt virtutis prœmia magna Tuaœ.
En! WANÆA, procul vano, procul usqve rem.
Nomine reqve cluit Gemmula, pulcra Rosa.
Gaude, Sponsa, Tua digno virtute Marito.
Inter perpetuas ambo vigete Rosas!
Kehto-Runot,
Joilla yxi Christillinen Äiti wähäistä Lastansa nucutta taita[...][1]
<span style="background-color: #CCCCFF;" title="Tuutilainen, tuutilainen,
Lewäele, Lapsucainen;
Lewon Lainaja Lepyinen,
Jesus, sinua siunatcohon!
Nucu, nucu, Nuckeroisen,
Macaele, Maidonjuoja.
Cuin on maitokin macoinen,
Unes olcohon suloinen.
Cuin on kätes kijnnitetty,
Cupehaises wyöllä wyötty:
Niin sun Jesus itzehensä
Uscon nuoralla niweli.
Jumala sun itze otti
Lijttohonsa lapsexensa,
Jesus wioista wirutti,
Pyhä Hengi pyhitteli.
Älä itke, engelisen,
Waikeroitze, Waiweroisen;">[...]
- ↑ Tekstiä on täydennetty seuraavan lähteen mukaan: Varpio, Yrjö (päätoim.): Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin, s. 105. Päätoimittaja: Yrjö Varpio. Toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1999. ISBN 951-717-886-7.
