KEscustuxet Carjallisten
Naimisista Naittilasten,
Pyhäst Awion ahusta,
Suomen runoihin raketut,
Kirjan kielihin kynätyt,
Ynnä toden toiwotuxen;
Cosca Herra Hengellinen,
Messukylän Messumiesten
Aiwan ahkera Apuri,
Opin oikian osannut,
Cunnialda cuuluwainen.
ANDREAS se GÖSTJN Poica,
LJLJUS lijalda nimeldä,
Awioxensa aneli,
Otti ollen ohehensa.
Pyhän paaden partahalla,
Neitzysen nuorucaisen,
Cucan Cunniasucuisen,
Tytön taitawan tawoista,
MARJANS mesimacoisen,
JNDRENJANS ihanaisen
Puolisoxensa pyhitti,
Cutzui cuuilen cumpanixi,
Kircon selwillä sanoilla,
Pyhän päiden peiton alla,
Wuonna ylitze tuhannen,
Että seitzenden satojen,
Että cahden kymmenengin,
Cohdastansa colmandena;
Syxysäiden seisoesza,
Talwitilan tarjotesza.
KOscan kerran käyskennellä
Asuin aicani huwixi.
Jouduin jouckohon mucoman
Paricunnan Paimenita,
Cosca laskiwat lewolle
Sorckawäen sarwillisen.
Tuosza puistohon pidätin,
Cusza cuuldelin curolda,
Cuinga caxi kescustelit,
Toinen Wilpo, toinen Liuco.
Wilpo' Wircaweicallensa
Alcoi Liuwolle ladella:
Cuules, cuules, cumpanini,
Kyllin cuuldelin cujilla,
Coscan käyskelin kyläszä,
Lakiasti lausuttawan,
Että armas Apulainen
Kiw[...]on kijwahitten
Pyhän parwen Paimenitten
Tytön tuopi tupahansa;
Ettei öitä yxinänsä,
Eikä päiwiä pitäisi.
Lausui Liuco liuckahasti:
Jopa mies on cumman cuullut,
Uros outoja osannut:
Näin sen Isä, näin sen Ucko,
Esiisät endisetkin,
Näin myös muukin mielellinen
Cansza caicki järjellinen,
Aina asti Adamista,
Omans owat ottanehet,
Pariscunnin paisunehet.
Näim-
