Sivu:Ilo-Laulu Jesuxesta.djvu/19

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

Aivan yhtehen äkistä;
Kutta Seinät korkeimmat /
Muliahtavat Liñan Muurit;
Peittäpi pahoen parven.
Vaan sinä samana yönä /
Koska Kansa ulvos kulki /
Juhla säätty on Jumalan /
Pääsiäinen päälle pandu:
Yksi vuotisen Karitsan /
Käski kansansa Jumala /
Tapetta joka taloisa:
Ukset viskoia Verellä /
Pisoitella pihtipielet /
Oven päällisen punata:
Merkki HErran huonehisa /
Ettei surma / sais sisälle /
Jolla löi Egyptin maata;
Andoi murhajan mureta /
Esikoiset kaikki tyynni /
Aina asti Kuningahasta /
Ett’ asti eläimihin.
Huuto kului huikeimbi
Kansan kauhian seasa /
Vaan ei joukossa Jumalan /
Päse Murhaja Majahan:
Ukset viskottu verellä /