Sivu:Keski-Suomi 13 27 03 1875.djvu/4

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä sivua ei ole oikoluettu


[s. 4]-den päälliköt olivat käyneet epäuskoisiksi tä­män suhteen. Kun joku itsensä ilmoitti sai­raaksi, täytyi hänen heti mennä lääkärin tut­kittavaksi, ja ell’ei lääkäri hänessä silloin huomannut tautia, ajettiin hän kahta ko­vempaan työhön. Näin sattui kerran surku­teltava asia.

Eräs suomalainen mies, joka usein oli saatu kiini tänlaisesta petoksesta, valitti it­seänsä taaskin kerran kipeäksi. Työ-vouti, myöskin suomalainen, sanoi:

”Kun et jaksa työssä olla, saat mennä yöksi vahtimaan Kolossien rajalle ja ellet sitä te’e, pääset huomen aamuna keppimarkkinoille.”

Kun ilta tuli, otti mies pyssyn olalleen ja läksi rajalle. Oli talvinen aika ja kova pakkanen. Seuraavana aamuna, kun soitet­tiin työhön, sanoi eräs kuluneen yön vah­deista työ-voudille:

”Varmaankin kolmannen putkan vahtimies on nukkunut, sillä puoli-yöstä lähtien ei ole kertaakaan kuulunut sieltä kellon soittoa.”

”Kyllä minä sen lurjuksen herätän,” sanoi työ-vouti vihoissaan ja läksi astumaan.

Käytyään vähän matkaa, näki hän suoraa tietä myöden, vahdin olevan kontullaan put­kan ovella pitäen pyssyä ojennettuna häneen päin. Työ-vouti peljästyi ja huusi toista miestä luokseen.

”Katso, tuo heittiö aikoo ammuta”, puhui hän tälle, ”mutta kyllä minä hänet opetan. Tanssi sinä tässä, ettei hän voi sinua am­muta, niin menen minä toista tietä, pääsen huomaamatta taaksensa ja tartun niskaan kiinni.”

Mies teki työtä käskettyä, tanssipa oikeen miehen tavalla ja vouti katosi. Hetken ku­luttua, hiipii vouti vahdin takaa esille ja kaappasee tämän niskaan kiinni. Mutta mies olikin hervoton käsissään, — henki oli jo pois. Aina hurjemmin tanssii mies tuolla tiellä, mutta kammoksuen antoi vouti ruu­miin pudota käsistään.

”Elä enään tanssi,” huusi hän miehelle, [...]hän on kuollut.”

Mies raukka oli toden perään ollut kipeä, ja luultavasti tuskissaan aikonut lauasta pyssynsä saadakseen apua, jolla hetkellä kuo­lema lienee hänet kohdannut.

(Jatk.)

Kaikenlaista. huusimat ystämät Eräs herra kehui kerran ystälvilleen hylvää luistelu-taitoansa ja sanoi muun muassa että hän yhtenä ainoana päimänä oli luistimilla luistellut 25 peninkulmaa. Onko se mahdollista!" yhteen suuhun. Totta on, että herrani yhtenä pitkänä kesä- päilvänä luisti 25 penikulman matkan," ma- kuutti tämä uskollinen palmelia. Herra kutsui pallveliansa sisään. Eilö ole totta, että kerran luistin 25 pe- ninkulmaa yhtenä päimänä?" kysyi hän tältä. Jyväskylässä, Weilin ja GööSinkirjapainossa, 1875. ta^-fjijfi M Allekirjoittaneen tanssin-opetus »v alkaa lestiwiilkona 31 p. maalis- kuuta tl. 7 j. p. p. leskirouwa Nymanin talossa. Sentähden pide- tään, että ne, jotka haluamat siihen osaa ottaa, bywäntahtoisesti kiireimmi- ten itsensä ilmoittaismat joko kirjakau- passa tahi tanssi-huoneessa joka päiwö kello s:stä alkaen j. P. P. Ida Lindh. Erinttisiä ilmoituksia. Muwa entisessä Fagerlundin eli nykyisessä maisteri VonS- dorff'in talossa. piirrnstuksia telee L.R. Muistolista. Jyväskylän lirloöja saarnaa: Pääsiäis päilviinä Aamu saarnan kapl, apln. Bergh. Puollpiiiniii saarnan w. t. pastori SchVneman. 2:na Pääsiäis päimänä kapl. apln. Bergh. Käräjä saarnan 1P. Huhtikuussa Kirkh.Perenius N.ltte.p.p. nynanen Petäjiimedeltii. »5-V pistä l3p. Tammikuuta 1875, on martaan käden lautta pois joutunut, joka täten mitiittömiilfi iiurenTQQ [103] Raakkilautoja, P:stä tusina. Raakkilautoja, tafottamattomta, 1 «usta 50 p:stä tusina ja Riukuja 'rintoja) l ni:sta 75 pistä kuornu^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^W lankkuju 3X9" 3XB" 3X7" 2V2X7" tafotetuita, Täysipuhtaita lautoja IV4X6" Mjälän Höyrysahalla myydään: s:a s:s s:a s:a 1ja 40m kaksitoista kyynäräinen tusina 10 m. 50 p. s:a s:a s:a 8m.75 P. s:a s:a s:a 7m.— p. s:a 32 m. - p. s:a s:a 28 m. —p. s:a s:a 25 m. —p. M s:a s:a 21m. —p. IV4X4 aina 7", 2 markasta 40 kuun 30 ja 31 p. ostetaan lehtori Canthin talossa toimitaisia ja panlttinata. Samassa talossa on myös- kin myyätäwänä hywiä setä kylwö- että nurmiheiniä. Ompelian poika Karl Amanda Sofia Ilmonen. Vihitty. Anton Nahlstedt ja neiti Kuollut. Torp. lapsi Wilhelmina Rajala OraniisaareSta 3 w. 5 k.Entinen talonisäntä lulw Mitkrlinp. Kappeli Palolasta 83 muoden mauhana. Tulewan Huhtikuun 1 päitviinä e. p. toimittamat allekirjottaneet miimeisen Ylös- kannon tämän muoden palkka saatamistaan pappilassa, jota rästissä olemille ilmotetaan. Iymäskylässä 25 p. maaliskuuta 1875. Karle Einonen. Gust. Osk. Schöneman. makuuttaa helpoilla ehdoilla tawarawarastoja ja kaikkea irtainta tamaraa. Ilmoituksia osal- lisuuteen yhtiössä mastaanottaa joka päimä. I.E . Sandelin. Suomen Kaupunkien Paloapu-yhtiö Irtainta Taniaraa marten Suomen f24 patti. Mdisr. turssi. 350: — 100:ta. 25: 51 pun:sta. 101: — i 123; 70 Iinn.Tf 217: 70 s 100*"° 133. 30 J |ftnt*fH iMaaliH läöailjtotoftj ¦¦^^H M. ;>. | Pietari 7p7^ .. 353: —-1 Londoo 90 p. ... 25: G()| Parisi 90 p. ... 101: 4«  Hampuri 90)). . . . 124: 20l Amsterdam 90p. . . 218: 50l Tukholma 3 p. k. . 140: Hl Tawaranluletus-waluutusyhtiö LLslga, Nischnij Novgorodissa, makuuttaa kauttani helppoihin hintoihin merellä, rauta- ja maanteillä kuletettaniia tawaroita. H. F. Helminen, yhtiön asioitsia. den päälliköt olimat käyneet epäuskoisiksi tä- män suhteen. Kun joku itsensä ilmoitti sai- raaksi, täytyi hänen heti mennä lääkärin tut- Nttamaksi, ja ellei lääkäri hänessä silloin huomannut tautia, ajettiin hän kahta ko wempaan työhön. Näin sattui kerran surtu- teltama asia. Eräs suomalainen mies, joka usein oli saatu kiini tänlaisesta petoksesta, malitti it- seänsä taaskin kerran kipeäksi. Työ-mouti, myöskin suomalainen, sanoi: Kun et jaksa työssä olla, saat mennä yöksi mahtimaan Kolossien rajalle ja ellet sitä te'e, pääset huomen aamuna keppimartkinoille." Kun ilta tuli, otti mies pyssyn olalleen ja läksi rajalle. Oli tulminen aika ja toma pakkanen. Seuraamana aamuna, kun soitet- tiin työhön,sanoi eräs kuluneen yön mah- deista työ-moudille: Warmnankin kolmannen putkan mahtimies on nukkunut, sillä puoli-yöstä lähtien ei ole kertaakaan kuulunut sieltä kellon soittoa." Kyllä minä sen lurjuksen herätän," sanoi työ-mouti mihoissaan ja läksi astumaan. KcNso, tuo heittiö aikoo ammuta", puhui hän taUc, mutta kyllä minä hänet opetan. Tanssi sinä tässä, ettei hän moi sinua am- muta, niin menen minä toista tietä, pääsen huomaamatta taaksensa ja turtuu niskaan kiinni." Käytyään tvähän matkaa, näki hän suoraa tietä myöden,Mahdin oleman tontullaan put- kan omella pitäen Pyssyä ojennettuna häneen päin. Työ-mouti peljästyi ja huusi toista miestä luokseen. Mies teki työlä käskettyä, tanssipa oikeen miehen lamalla ja mouti katosi. Hetken ku- luttua, hiipii wouti mahdin takaa esille ja kaappasee tämän niskaan kiinni. Mutta mies olikin herlvoton käsissään, — henki oli jo pois. Aina hurjemmin tanssii mies tuolla tiellä, mutta kammoksuen antoi mouti ruu- miin pudota käsistään. Elä enään tanssi," huusi hän miehelle, hän on kuollut." Mies raukka oli toden perään ollut kipeä, ja luultamasti tuskissaan aikonut lavasta pyssynsä saadakseen apua, jolla hetkellä kuo- lema lienee hänet kohdannut. (latk.) Palolvaluutusyhtiö ..PH(ENIX" maluultaa allekirjoittnneen kautta ftalolvahin- toa »vastaan hlloneiatennuksia, irtainta omai» suulta, tawaill-wllras!oa taton tatii ilman alla rakennuksella eli satamilla olemia aluk- sia, kaikki liyödytllilvillä ehdoilla ja huokealla n>akuutuS°mutsulla. Er. Aug. Hagfors. MyMmänä. Pellaum palttinaisia miesten ia naisten kau lnksia (Kragiaj, Mansettia, pummuli- ja pellawa palttinaisia paidan edustoita myy I.T. slooslund. Nyt ststiln tullut: