Siirry sisältöön

Sivu:Suomi 39 23 10 1847/1

Wikiaineistosta
Tätä sivua ei ole oikoluettu

Sitka,
Ja maita muita siihen kuuluvia;

(Jatkoksi ja lopuksi 37:teen Numeroon).

[s. 1]Seihtemäntoista vuotta siellä kauppaliston meri-palveluksessa oltuaan, tehtiin muuan Suomalainen, nimeltään Adolph Etholén — joka silloin oli Kattein-luutnanttina meri-väestössä, toisesta järjestyksestä (af andra rangen) — Kuvernyöriksi tähän uuteen Arkankelskiin, ja siihen kuuluvaan leäniin, entisen Kuvernyörinsäk Kuprianovin perästä. Hään oli jo sillä välillä ennättänyt palata sieltä takaisin, tähän Suomenmoahan, ja, otettua tätä hänelle tarjottua ammattia hyväksensäk, läksi hään tästä sinnek, uuestaan, kesällä vuonna 1840, nuoren, äsken naineensak, vaimonsak kanssa[1], palvelioineen ja seura-toverineen. Hänen kerralla läksi tästä muutakin Suomalaista herrasväkeä Amerikkaan, josta miehenpuolet olivat antaineet kauppa-liittolaisten palvelnkseen, viijeksi vuoeksi, ja vaimopuolet toas läksivät sinnek miestensäk turvissa; ja joista muista mainittavina oli Kattein-luutnantti meri-väestössä Herra Joh. Batram, niinikkeän äsken vihittynsäk vaimonsak ja hänen sisarensakki kanssa[2]. Papiksi Sitkassa asuvaisillen Lutherilaisillen, läksi sinnek myös, heijän seurassa, Majister Uno Cygnaeus, ja, nuojen muijen joukossa. Herra Oppia Ferd. Reinh. Sahlberg, joka tässäki, sillä välillä, leäkäriksi tehtiin — Suomesta poisollessaan. Näistä olivatten kaikki muut ruenneet

komppanian palvelukseen, paihti Sahlberg, joka

  1. Pari viikkoa ennen lähtöänsäk, vihittiin häntä teällä Helsinkissä Mamselli Margr. Sundvallin kanssa; matka-toveriksi nuorelle rouvallensa, otti hään myötensäk rouva Öhman tyttärineen; joista äiti tuli viijen vuuen peästä, Etholénin kanssa, moata myöten takaisin; voan tytär tuli Sitkassa naijuksi Leäkäri Franckenhäuserin kanssa, joka oli Viipurista kotoisin, ja sillä tiellä se on vielä nytkin.
  2. Seki oli, muuan viikko ennen poisi lähtöänsä, nainut Mamsellia Margr. Svartzia, Joroisista; jonka nuorempiki sisar, Vilhelmina Svartz, seuraisi heijät Sitkaan, kussa seki tuli naijuksi Luutnantti Gabrielofin kanssa; ja siellä hään asuu vielä tänä päivänäki.