Sivu:Suru-Runot Suomalaiset.djvu/9

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

[s. 9]Moni heitti hengensäkin /
Waipui pojes warwickohon,
Cuoli corpehen cowahan/
Cangahalle caatui maahan;
Ruoca oli ruumenista /
Puista purtawa cowista /
Oljesta oma osamme /
Petäjästä pellon siemen,
Carwas leipä lehdiköldä,
Mämmi männystä mäeldä /
Suosta suolat / suurus jauhot,
Warsin wehoista walitut,
Wesi säätty särpimexi /
Sinucka Sian lihaxi,
Culki cuolema cotahan
Colochinti cattilahan:
Moni raucka radot repi /
Uudet wuodat wuoleskeli,
Keitti kyllä kijruhusti,
Syödäxensä syölähästi:
Täytynyt täsä pacosa
Syödä toisten toisiansa,
Cohden cuolleita cokia
Raateleman ruumihia.
Wijmein suostuit Sudet meihin/
P[teksti epäselvä]ysit päällemme poloisten /
Monda piendä pehmucaista
Waiwaista waeldawaista
Söiwät [teksti epäselvä]asta laitumella /
Täytit täytten miesten päälle.
Wijsi muuta witzausta,
Joit en saattane sanoa,

Oli