Snellmanin satavuotispäivänä

Snellmanin satavuotispäivänä. Kirjoittanut Otto Manninen

Surman usmat Suomen salpas.

Kahtia ne iski kalpas.

Kauas katsoit, kansan valpas.

Suomi Suomeksi – se maalis.

Vankkumatta tohdit vaalis.

Uhrata – se urhon saalis,

sota Suomen hallasuolla,

Suomen touon, toivon puolla

seista, kamppaella, kuolla...

Seisoit hehkuin, vaan et hyytyin,

vaan et tinkien, et tyytyin

puolitöille miesten myytyin.

Vaappui onnen vaakalauta.

Taipunut ei tarmos rauta.

Siksi ei sua hautaa hauta.

Kalliolle kansas huoneen

perustit. Ei peity Tuoneen

soihtu hengen suurta luoneen.

Mahtias ei telje Mana.

Seisot Suomen suurimpana.

Sytytät kuin syntysana.

Terve! Alla aamun kaaren

Sulle laihot Suomen saaren

laulaa carmen saecularen.

Lähde: Manninen, O. 1910: Säkeitä: toinen sarja. WSOY, Porvoo.