Siirry sisältöön

Soitelkaa kuin Wäinö vanha!

Wikiaineistosta
Soitelkaa kuin Wäinö vanha!

Kirjoittanut anonyymi


Menneet ovat vanhat ajat,
Sijaan tulleet uudet tavat
Suomen kansalle.
Kannel ei kaiu korvassansa:
Wäinön soitto tuvissansa
Joutaa lapsille!
Ennen ukko Wäinö soitti,
Luonnon kaiken ihannoitti,
Kannel polvella.
Linnut kummastellen kuuli,
Tuohon taukos’ itse tuuli
Ukon soittaissa.
Kukat kaikki kiikkumatta,
Haavan lehdet liikkumatta
Kuulostelivat.
Soittaissa Suvannon sulhon,
Harmahan hyrätess’ urhon
Tähdet tanssivat.
Kadonnut on kannel maasta,
Runoja ei moni muista
Meidän joukossa.
Savolaiset, Karjalaiset,
Kaikki korvin kuulevaiset:
Kannel valittaa!
Joukko nuori nousevainen,
Tiedon teillä rientäväinen,
Älä unhota
Vanhan ajan kanteleita,
Runoja jo ruostuneita,
Wäinön soittoja!
Pankaa vielä kanteleelle
Uudet kielet kuluneelle,
Sitten soitelkaa!
Soitelkaa kuin Wäinö vanha,
Koeltekaa, jos uutta kansaa
Kannel tottelee!
Soittakaatte, Savolaiset,
Kaiuttakaa, Karjalaiset,
Kantelettamme;
Ruokotkaatte runojamme,
Lisätkäätte laulujamme
Isänmaallemme!

Hl.


Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. I. 1870. Savo-Karjalainen Osakunta, Helsinki.