Sonetti (Ah, kevät-ilta kyll’ on ihaninta)

Sonetti.

Kirjoittanut Heikki Sarvela

Ah, kevät-ilta kyll’ on ihaninta,

Kun luonto suuri huokuu levossaan,

Kun tyynnä, rauhallisn’ on vetten pinta

Ja taivon kantta kuvaa kalvossaan.

Mut kuitenkin on kaikist’ armahinta,

Mink’ ihmislapsi tuntee rinnassaan,

Kun nuorukaisen puhdas, hellä rinta

Uhkuupi tyytyväisnä onnestaan.

Kun kevät koittanut on elämälle:

Kun sydämensä sydän saavuttaa –

Oh, mikä vertaukseks käypi tälle?

Ah, silloin taivas maan jo valloittaa –

Kaikk’ autuaalta tuntuu lempivälle –

Ja sielut nauttii riemun hekumaa.

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.