Sonetti (Sarvela)

Sonetti.

Kirjoittanut Heikki Sarvela

Kun päiväkulta laskee taivahilta

Ja rauhaisuutta luonto uhkuaa,

Kun yöksi vaihtuu vieno, vilpas ilta

Ja kuuhut taivahalla kumottaa.

Kas silloin muisto armas ahtehilta

Menneitten aikain mulle heijastaa

Ja into sytykkeen saa toivehilta –

Mun mielen’ lapsuuteen taas halajaa.

Ah, mitä turhaa! Se on mahdotointa,

En mennehiä taida saavuttaa –

Vaan näinkö elämän’ on toimetointa?

Ei! Nykyisyys ja kallis isänmaa

Ei salli uneksia saarnatointa,

Se vaatii meiltä tositoimintaa.

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.