Sosialistien murhakaartit toiminnassa
| Sosialistien murhakaartit toiminnassa Kauhistuttavia murhia Helsingin ympäristöllä |
[s. 3:3]
Sosialistien murhakaartit toiminnassa.
Kauhistuttavia murhia Helsingin ympäristöllä.
Torstai-aamuna pääsivät eläimelliset intohimot valloilleen Malmin seuduilla. Tällöin surmattiin mitä kauheimmalla tavalla pollisikonstaapeli A. Packalén⚲, jonka luona sattui parhaillaan olemaan poliisikonstaapeli Örthén. Mikäli olemme saaneet tietää, olisi tapauksen kulku ollut seuraava: Torstaiaamuna klo puoli 8 tienoissa olisi saapunut joukko kivääreillä varustettuja punakaartilaisia Packalénin kotiin, pukeneet hänen yllensä poliisin vaatteet, raastaneet hänet ulos sekä iskeneet häntä kiväärinperillä ja pistimillä niin, että sisälmykset valuivat ulos. Kaikki tämä tapahtui Örthénin ja mikäli kerrotaan onnettoman vaimon ja lasten nähden. Tämän jälkeen oli uhriin ammuttu useita laukauksia ja hengetön ruumis heitetty rata vallin ojaan.
Tämän tapahduttua ampui Örthéniä eräs sotilas suoraan rintaan. Hän kuljetettiin kulkutautisairaalaan, josta tuotiin autolla kirurgiseen sairaalaan Helsinkiin.
Torstaiaamuna yriteltiin murhata Malmilla nimismies F. Haupt⚲ samaan aikaan kuin edellämainittu Packalénkin. Nimismies Haupt oli klo puoli 8 tienoissa aamulla varhain käynyt puolipukineissa ulkona kellarissaan. Täältä palatessaan ja asuntonsa rappusille ehdittyään ampuivat häntä vastaan pihan ympäristölle vaanimaan asettuneet roistot yhteislaukauksen. Yksikään luodeista ei kuitenkaan osunut ja kerrotaan nimismiehen asuntoonsa pyrkiessään huudahtaneen: „Olettepa rohkeita miehiä, kun ammutte aseetonta!” Sisälle hän ei kuitenkaan päässyt, sillä hänen taloudenhoitajattarensa olisi kauhuissaan sulkenut oven. Tällöin kajahti uusi yhteislaukaus, josta kaksi luotia osui murskaten pahoin nimismies H:n säären. Tämän jälkeen hyökkäsivät huligaanit esiin lyöden ja raastaen vielä uhriaan. Toiset heistä tunkeutuivat särjettyjen ikkunoiden kautta asuntoon, josta varastivat hra Hauptin kultakellon sekä hänen laukkunsa, joka lienee sisältänyt asiakirjoja. Kerrotaan myös, että hänen taloudenhoitajattarensa olisi lievästi haavoittunut o[l]kapäähän.
Nimismies Haupt tuotiin yhdessä konstaapeli Örthénin kanssa kirurgiseen sairaalaan. Olosuhteisiin nähden voivat he verrattain hyvin.
Perjantaiaamuna murhattiin ampumalla niinikään Malmilla kansakoulunopettaja A. Bjon⚲. Tapahtumasta kerrotaan, että sanottuna aamuna klo 11 tienoissa tunkeutui Bjonin asuntoon aseellinen miesjoukko, joka vangitsi hänet lähtien häntä kuljettamaan pois kotoaan. Pihalle ehdittyä olisi vangittu yrittänyt paeta. Tällöin ampui eräs veritöiden tekijöistä häntä takaapäin, jolloin hra Bjon tupertui suulleen maahan. Tämän jälkeen oli häneen vielä ammuttu 5 laukausta. Toisen kertomuksen mukaan tapasivat murhaajat ensin rva Bjonin, jonka vaativat opastamaan heitä kotitarkastuksen toimeenpanossa. Tällöin oli löytynyt vanha käyttökelvoton revolveri. Tämän jälkeen lähtivät huligaanit kuljettamaan hra Bjonia punakaartin päävahtiin, mutta kun pidätetty esteli, oli hänet pantu seisomaan pihalla seinää vasten ja ammuttu häneen 7 laukausta, jolloin uhri oli hengetönnä vaipunut maahan.
Hra Bjon oli yli 50. vuotias.
Boxbackan kartanossa, jonka omistaa parooni Willy von Bonsdorff⚲, toimittivat punakaartilaiset perjantaiaamuna „kotitartastuksen”. Ilmeisesti oli tarkoituksena vangita kartanonomistaja, mutta häntä eivät roistot tavanneet. „Tarkastuksessa” särjettiin huonekaluja, katosi vaatteita, jalkineita, y. m.
Aseiden etsimisen nimessä pantiin kotitarkastuksia myös toimeen Vesterkullan ja Östersundomin kartanoissa.
Oulunkylässä vangitsi aseistettu miesjoukko perjantaina klo 12 tienoissa nimismies K. J. Blomqvistin⚲. Vangitsijoita oli 15 miestä, joista yksi ratsain. Nimismiehen kuljetti joukkio vangittuna [s. 3:4]johonkin pois, mutta tuotiin hänet myöhemmin iltapäivällä jälleen takaisin kotiinsa.
Myöskin vangittiin arkkitehti Albert Petrelius⚲, kunnan elintarvelautakunnan jäsen, mutta päästettiin myöhemmin vapaaksi.
Viime lauantaina toimeenpani Tikkurilan murhakaarti paikkakunnan koko väestöä syvälti järkyttäneen verityön. Klo 2–3 tienoissa päivällä tuli maantiellä tilanhoitaja Gösta Brondinia⚲ ja liikemies Karl Magnus Montellia⚲ vastaan 20—30-miehinen kivääreillä aseistettu miesjoukko lähellä Tikkurilan asemaa. Jo kaukaa huusivat he sanotuille henkilöille: kädet ylös! Lähestyttyään toimeenpanivat huligaanit taskujen tarkastuksen, etsien pidätetyiltä aseita, joita ei kuitenkaan löytynyt. Samassa kuului laukaus ja luoti sattui hra Brodninia oikealle puolen rintaan. Haavoittunut vietiin Änäsin koelaitokseen, jossa sattumalta oli paikalla sairaanhoitajatar, joka antoi hra B:lle ensi avun. Sittemmin sai hän — lakkoepäjärjestyksen vuoksi — odottaa aina klo 8:aan asti ip. ennenkuin pääsi tavarajunassa Tikkurilasta Helsinkiin ja autossa asemalta kirurgiin. Kauheita tuskia kärsittyään heitti hra Brondin täällä sunnuntai-iltana henkensä. Hän toimi Tikkurilassa sijaitsevan Mösskärr-nimisen tilan hoitajana ja oli kuollessaan 37 vuoden ikäinen.
Kerrotussa rytäkässä pääsi hra Montell pakoon, ollen pakotettu sen jälkeen piilottelemaan metsissä, uskaltamatta lähestyä kotiaan. Tiedettiin punakaartilaisten häntä yhä vaanineen ja pelättiin pahinta, kunnes eilen aamulla aavistukset osottautuimat tosiksi kammottamalla tavalla. Tällöin nimittäin löydettiin hänen ruumiinsa hengetönnä metsästä. Pään läpi oli ammuttu kaksi luotia ja rinta oli lävistetty pistimellä.
Sunnuntaiaamuna klo 7 seuduissa saapui noin 30 miestä käsittävä aseistettu punakaartilaisten joukko leskirouva Sahlströmin lähellä Fredriksbergin[huom. 1] asemaa asuvan rakennuksen pihamaalle, ampuen ensin talon koiran kuoliaaksi ja haavoittaen tallissa olevaa hevosta jalkaan. Senjälkeen joukko ryntäsi asuinrakennuksen portaille, jyskyttäen ovea ja vaatien asukkaita tulemaan ulos. Suoraan vuoteestaan nousivat silloin perheen vanhimmat veljet ja Gunnar⚲ ja Ragnar Sahlström⚲, mennen tulijoita vastaan yöpukimissaan. Gunnar Sahlströmin avattua oven raastettiin hänet hurjien miesten joukkoon. Kysymykseen, mis[s]ä talon aseet ovat, hän vastasi, ettei sellaisia heillä ollut, mutta samassa joukko ampui häneen useita laukauksia, joiden uhrina hän paikalle kaatui. Nähdessäan vanhemman veljensä kohtalon yritti nuorempi Ragnar etsiä suojaa läheisten puiden takaa, mutta hänkin ammuttiin muutamien metrien päässä rakennuksesta. Myöskin kolmatta, 15 vuotiasta veljeä uhattiin aseilla, jolloin hätääntynyt äiti asettui hänen suojakseen saaden laukauksen itse kohtaansa sen kuitenkaan sattumatta. Verityönsä tehtyään joukko ryntäsi huoneustoon, uhaten edelleen rouva Sahlströmiä ja hänen kahta eloon jäänyttä poikaansa, joista nuorin vielä lepäsi vuoteessaan, sekä kivääreillä että revolvereilla, myllersivät huonekalut ja kaikki paikat nurin, mitään aseita löytämättä. Hurjistuneet miehet esiintyivät täysin petomaisesti silpoen murhatun Gunnar Sahlströmin ruumiin kauhistuttavalla tavalla luodeilla ja pistimillä. Murhaajien joukossa olleista miehistä tunnetaan jotkut.
Murhatuista veljistä oli Gunnar Sahlst[r]öm 22-vuotias ja antautunut kodin maatalouden hoitoon. Nuorempi Ragnar Sahlström oli 19[-]vuotias, Suomalaisen Normaalilyseon VII luokan oppilas, hiljaiseksi ja uurastavaksi oppilaaksi tunnettu, joka loma-aikoina läpi vuosien oli tehnyt ruumiillista työtä tehdäksensä koulunkäyntinsä mahdolliseksi. Hänellä oli soitannollisia harrastuksia, joille hän välihetkinään mielellään antautui. Hän oli aikaisemmin syksyllä kuulunut pääkaupungin suojeluskuntaan, [s. 3:5]mutta eronnut siitä koulutyön laajettua. Ainoastaan tämä seikka näyttää murhamiehille olleen riittävänä aiheena kauhistuttavan tihutyön tekemiseen.
Lauantaina klo 12 aikana päivällä tapahtui Hertonäsissä niinikään järkyttämä verityö. Maanviljelysneuvos John Bergbom⚲ oli parhaillaan huvilassa aamiaisella, kun sisälle huoneeseen tunkeutui 7-miehinen asestettu huligaanijoukko. Miehet huusivat: kädet ylös! Mutta kuuro kun oli, ei hra Bergbom saanut selvää, mitä sanottiin, vaan asetti kätensä korvalleen paremmin kuu- lakseen. Sen enempää selvittelemättä pamahti laukaus ja pää läpi ammuttuna kaatui vanhus kuolleena lattialle.
Maanviljelysneuvos John Bergbom oli liki 70 vuoden ikäinen.
Kerrotaan myös, että murhatyöntekijät olisivat niinikään surmanneet maanviljelysneuvos Bergbomin portinvartijan, joka oli raahattu metsään ja siellä ammuttu.
Perjantaina toimeenpani 60-miehinen aseistettu punakaarttilaisten joukko kotitarkastuksen agr. Leo Järnströmin⚲ omistamassa Malmin kartanon virkatalossa Kårbölessä. Saaliina vietiin n. 6,000 mkn arvosta hopeaesineitä. Kellarissa tyhjennettiin ja rikottiin mehupulloja sekä tehtiin muita ilkivaltaisuuksia.
Vantaalla sijaitsevasta Dahlströmin[huom. 2] viilatehtaasta varastettiin viiloja n. 2.000 mkn arvosta. Aseita etsittiin Gårdsin, Hommaksen y.m. kartanoista.
Sunnuntai-illalla saivat surmansa Albergan punakaarttilaisten pidättämät Espoon nimismies H. Berglund⚲, poliisi Engman ja eräs toinen poliisi. Lähempiä tietoja tapahtumasta puuttuu.
Maanantaina klo 10 ap. sivuutti eräs polkupyöräilijä Malmin uuden hautausmaan, jolloin hänen huomiotaan kiinnitti veritahra aidalla. Lähemmä mentyä huomasi hän hautuumaalle heitetyn keski-ikäisen miehen ruumiin. Lähemmin tarkastellessa huomasi hän, että vainajaa oli ammuttu vasemmalle puolen rintaan. Vainajalla oli yllä sarkapalttootatki. Polkupyöräilijän poistuessa oli ruumista jäänyt tarkastamaan sotilaita.
Sunnuntaina lähti Helsingistä, hovioik.-ausk. Andreas von Bell⚲ hevosellaan kyyditsemään Tuusulaan hovioik.-ausk. Falkia, joka oli määrätty istumaan Tuusulan käräjät. Paluumatkalla oli von Belliä ammuttu Malmilla niin pahoin, että kuolema seuras.
oli hyvin rauhallista viime sunnuntaihin saakka. Ainoastaan rautatieliikkeen pysähdys osoitti „suurlakon” sielläkin vallitsevan. Kaupat olivat auki ja töitäkin tehtiin. Paikkakunnan sosialistit eivät näet omin neuvoin rohjenneet ruveta yhteiskunnan ja kansalaisten rauhaa häiritsemään. He pyysivät sen vuoksi apua sieltä ja täältä. Ja saivatkin. Maanantaita vasten yöllä saapui Loviisaan Kotkasta 3 laivalastillista punakaartilaisia ja sotilaita asestettuina. Lisäksi saapui vielä vähäisempiä apujoukkoja Valkomista ja Ruotsinpyhtäältä. Seuraavana päivänä nämä sitten mellastivat kaupungilla kuin mitkäkin hurjimukset. Kaduilla pysäytettiin kaikki siviilihenkilöt ja pistimillä uhkaillen tarkastettiin heidät perinpohjin. Monet asetettiin seiniä vasten seisomaan ja ampumisella uhkaillen tiukattiin heiltä tietoja asevarastoista. Joitakuita yksityisten omistamia aseita lienevät „tarkastajat” ryöstäneetkin. Maanantaina iltapäivällä lähtivät kotkalaiset laivoineen pois, mutta loviisalaiset olivat saaneet nyt tarvitsemansa kiihotuksen ja ryhtyivät jatkamaan mellastusta. He vuorostaan alkoivat etsiä elintarvevarastoja ja veivätkin niitä keltä vain löysivät. Eräältäkin isolta perheeltä vietiin viimeinen [s. 3:6]leipäpala. Mellastajat saivat yksin metelöidä, sillä heidän toivomaansa aseelliseen vastarintaan ei kukaan ryhtynyt. Poliisikamarin valtasivat kotkalaiset kohta kaupunkiin tultuaan. Niin ikään valtasivat he puhelinlaitoksen joka kuitenkin jo eilen saatiin yleisöä palvelemaan.
oli sunnuntai iltaan saakka rauhallista, mutta sitten paikkakunnan huligaanit villiintyivät. Riihimäeltä tilaamiensa sotamiesten turvin he ryhtyivät toimeenpanemaan „aseiden” etsinnöitä ja toimittivat sillä nimellä kotitarkastuksia prof. Gardbergin, liikemiesten Mäkelän, Saukkosen ja Vilénin, insinööri Alfthanin, kauppiaiden Jäärailon ja Sandströmin, asemapäällikkö Janssonin, agronoomi Linnan luona sekä Kytäjän kartanossa ja parin maanviljelijän luona. Kotitarkastuksien tapahtuessa piirittivät sotilaat talon ja suomalaiset roistot, mukanaan pari sotilasta, toimittivat tarkastuksen. Yleensä esiintyivät sotamiehet hyvin hillitysti, mutta tarkastajain suomalainen aines piti kyllä huolen siitä että, että tarkastukset saivat tarpeellisen räikeän sävyn.
ovat punakaartilaiset pidättäneet nimismies J. L. Moringin⚲ virantoimituksesta ja pidetään häntä yhä edelleen vartioituna asunnossaan. Samoin ovat poliisit poistetut viroistaan. Maanantaiaamuna alkoivat venäläisillä kivääreillä varustetut punakaartilaiset toimittaa paikkakunnalla „aseiden” etsintöjä. Niitä toimitettiin m. m. Keravalla kapteeni Hjeltin luona, jota kotitarkastuksen yhteydessä tapahtuneessa kahakassa haavoitettiin pistimellä. Eilen, suurlakon loputtua, tämä etsintä Tuusulassa kiihtyi ja muuttui iltapäivällä tavattoman raa’aksi mellastukseksi. Keravalla kuului tuontuostakin kiväärin pauketta, asestetut roistot kulkivat talosta taloon hakien aseita ja kiristäen esiin muka salattuja viljavaroja. Samantapaisia tarkastuksia on toimitettu eri tahoilla pitäjää, kuten esim. Tuomolan kylän taloissa. Paikkakunnan punakaartilaiset saivat eilen iltapäivällä turvattomien ihmisten hätyyttämisessä avukseen kolmattakymmentä miestä käsittävän joukkion Helsingistä.
Lähde: Sosialistien murhakaartit toiminnassa. Uusimaa, 21.11.1917, nro 114, s. 3. Kansalliskirjasto.
Lisätyt viitteet
- ↑ Nykyään Pasila
- ↑ P. o. Dahlforsin viilatehdas nykyisellä Vantaankoskella.