Sterilisoimislaki 1935

Sterilisoimislaki.

Suomen asetuskokoelma 227/1935.

Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1935.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:

1 §. Tylsämielinen (idiootti), vähämielinen (imbesilli) ja mielisairas voidaan määrätä tehtäväksi suvun jatkamiseen kykenemättömäksi, jos on syytä varoa, että sellainen vajaakelpoisuus periytyisi hänen jälkeläisiinsä, tai jos on todennäköistä, että hänen lapsensa jäisivät hänen tällaisen vajaakelpoisuutensa takia huoltoa vaille.

Sama olkoon lakina, jos joku lainvoiman saaneella tuomiolla on osoitettu syypääksi rikokseen tai rikoksen yritykseen, joka todistaa hänellä olevan voimakkuutensa tai suuntautumisensa puolesta luonnottoman sukuvietin, ja on perusteltua syytä varoa, että hän sen vuoksi on vaarallinen toiselle henkilölle.

2 §. Oikeustoimikelpoisen henkilön tekemiseen suvun jatkamiseen kykenemättömäksi voidaan, vaikka 1 §:ssä mainittuja edellytyksiä ei olisikaan, hänen omasta hakemuksestaan antaa lupa, jos on syytä varoa, että hän avioliitossaan saa vajaakelpoisia lapsia taikka että hän sukuviettinsä luonnottoman voimakkuuden tai suuntautumisen takia joutuisi tekemään rikoksia.

3 §. Määräyksen tai luvan suvunjatkamiskyvyn poistamiseen antaa lääkintöhallitus.

4 §. Esitys 1 §:n 1 momentissa mainitun henkilön suvunjatkamiskyvyn poistamisesta on, jos hän on mielisairaalassa tai muussa siihen verrattavassa laitoksessa hoidettavana, laitoksen johtajan ja muussa tapauksessa terveydenhoitolautakunnan tehtävä.

Esityksen tekeminen 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on, jos asianomainen henkilö on rangaistuslaitoksessa, laitoksen johtajan ja muussa tapauksessa maalla kruununvoudin tai nimismiehen sekä kaupungissa kaupunginviskaalin tai poliisipäällikön asiana.

5 §. Ennenkuin määräys tai lupa suvunjatkamiskyvyn poistamiseen annetaan, on asianomaisen henkilön puolisolle, jos hän on avioliitossa, ja holhoojalle, jos hän on holhouksen alainen, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiassa.

Lääkintöhallitus voi myöskin, jos katsoo sen tarpeelliseksi, määrätä todistajia kuulusteltavaksi asianomaisen henkilön kotipaikan alioikeudessa. Jos on tehty esitys suvunjatkamiskyvyn poistamisesta 1 §:n 2 momentin nojalla, ja se jota esitys koskee, haluaa saada ilmoittamiaan todistajia kuulustetuksi, määrätköön lääkintöhallitus niin ikään kuulustelun sanotussa oikeudessa toimitettavaksi.

6 §. Antaessaan määräyksen tai luvan suvunjatkamiskyvyn poistamiseen tulee lääkintöhallituksen samalla määrätä, millä tavalla suvunjatkamiskyky on poistettava. Älköön kuitenkaan, paitsi 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai milloin oikeustoimikelpoinen henkilö itse siihen suostuu ja erikoista syytä on, käytettäkö sellaista menettelyä, joka poistaa kyvyn sukupuoliyhteyden harjoittamiseen.

7 §. Suvunjatkamiskyvyn poistaminen on lääkärin toimitettava sairaalassa.

Toimenpide, josta 1 §:ssä säädetään, suoritetaan valtion sairaalassa ilmaiseksi.

8 §. Lääkintöhallituksen päätöksestä, jolla suvunjatkamiskyky on määrätty poistettavaksi, saa valittaa viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä ennen kello kahtatoista tiedoksisaannosta lukien korkeimpaan oikeuteen, jonka on käsiteltävä sanotunlaiset asiat kiireellisinä.

9 §. Henkilöt, jotka ovat ottaneet osaa tässä laissa mainittujen asioiden käsittelyyn tahi virassaan tai toimessaan saaneet niistä tietoja, ovat velvolliset pitämään salassa, mitä he siten ovat tietoonsa saaneet.

10 §. Tarkemmat määräykset tämän lain toimeenpanosta annetaan asetuksella.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1935.

Tasavallan Presidentti P. E. SVINHUFVUD.

Sisäasiainministeri Y. W. Puhakka.