Suo katsella mun!
| Suo katsella mun! Kirjoittanut Kaarlo Hemmo |
- Sua katselen ain’ ihamiellä,
- Kuin Kevätär kauneuttaan,
- Kaukolentona henkeni tunnen
- Mä nousevan pois yli maan.
- Kuni autuuden harsosta sitten
- Sä, keijunen, siintävän näyt,
- Mielihaavehen auteremaissa,
- Kuin hengetär hellä sä käyt.
- Kuvas kuinka on ihana silloin!
- Sun kiehkurakutrisi nuo,
- Kuni leikiten karkelossansa
- Ne kaulalles varjoja luo.
- Lumivalkea otsasi loistaa,
- Kuin toivojen kaivattu maa,
- Sinisilmäs on sielua täynnä
- Ja taivasta heijastavaa.
- Kevyt, liitävä käynti on Sulla,
- Kuin jalkasi untuviss’ ois...
- Onko ihmettä, jos Sua nähden
- Maan piiristä siirtyvi pois?
- Onko ihmettä, jos ihamiellä
- Ain’ etsivi katseeni Sun?
- Eihän katsella kielletty liene?
- Se pyyntön’ on ainoa mun.
- Kuni lämmöstä elpyvi luonto
- Ja kukkaset auringostaan,
- Sun nähden mä lämpenen, elvyn
- Suo katsella mun Sua vaan!
Lähde: Laulujuhla-albumi. 1900. Toimittanut Kaunokirjailijaliitto. Helsingin laulujuhlaan kesäkuun 18–20 p. 1900. Helsinki.