Suomeen metrijärjestelmä

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus mitoista ja painoista Suomen Suuriruhtinanmaassa.[muokkaa]

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 25/1886.

(Julkiluettava saarnastuolista.)

Annettu Helsingissä, 16 p:nä Heinäkuuta 1886.

Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m. y. m. y. m. Teemme tiettäväksi: Sittenkuin Suomenmaan vuosina 1863-1864 valtiopäiville kokoontuneet Valtiosäädyt ovat puolustaneet metrijärjestelmän toimeenpanemista mittain ja painojen laskemisessa ja Valtiosäädyt sen jälkeen viime valtiopäivillä antaneet lausuntonsa heille esitetystä ehdotuksesta asetukseksi asiassa, tahdomme Me täten armossa säätää seuraavasti:

1 §. Pituusmittain yksikkönä on metri.

Painomittain yksikkönä on kilogramma.

Mitta- ja paino-yksiköt jakautuvat sekä kertoutuvat kymmen-järjestelmän mukaa.

2 §. Metriä ja kilogrammaa varten ovat emäkset, niin tarkat kuin suinkin mahdollista, hankittavat Parisiin perustetusta mittain ja painojen kansainvälisestä toimistosta. Näitten emästen säilyttämisestä ja käyttämisestä määrää lähemmin Senaatin Talous-osasto.

Siksi kunnes sanotut emäkset ovat hankitut, määrätään metrin pituus ja kilogramman paino niiden mallien jälkeen, jotka pituusmittoja ja painoja varten Suomen valtion varoilla v. 1870 hankittiin Parisista ja tarkastettiin pöytäkirjan mukaan Elokuun 22 p:ltä 1870.

3 §. Laillisia mittoja ja painoja ovat:

A. Pituusmitat.

Yksi metri (ranskaksi: mètre), ruotsiksi meter; siinä on 10 decimetriä;

yksi decimetri (ranskaksi: décimètre); siinä on 10 centimetriä;

yksi centimetri (ranskaksi: centimètre); siinä on 10 millimetriä.

Kahden metrin nimenä on uussyli, ruotsiksi nyfamn.

1,000 metriä on nimeltä 1 kilometri eli (metrinen) virsta ja

10,000 metriä on nimeltä 1 (metrinen) peninkulma.

B. Pintamitat:

Pituusmittain neliöt:

Yksi aari (ranskaksi: are), ruotsiksi ar, tekee 100 neliömetriä;

yksi hehtaari (ranskaksi: hectare), ruotsiksi hektar, tekee 100 aarta;

yksi neliö-kilometri tekee 100 hehtaaria;

yksi neliö-peninkulma tekee 100 neliö-kilometriä.

C. Astia- eli avaruusmitat:

Pituusmittain kuutiot:

Yksi litra (ranskaksi: litre), ruotsiksi liter, tekevä yhden kuutio-decimetrin; siinä on 10 decilitraa;

yksi decilitra; siinä on 10 centilitraa;

yksi hehtolitra (ranskaksi: hectolitre), ruotsiksi hektoliter; sisältää 100 litraa;

yksi kuutiometri sisältää 1,000 litraa.

Kymmenen litran nimenä on vakka, ruotsiksi vacka.

Halkomittana käytetään:

yksi syli (metrinen), yhtä kuin 4 kuutiometriä, sekä sylimittana:

yksi lästi, yhtä kuin 2 kuutiometriä eli 20 hehtolitraa.

D. Painot.

Yksi kilogramma eli kilo (ranskaksi: kilogramme); siinä on 1,000 grammaa;

yksi gramma (ranskaksi: gramme), ruotsiksi gram, jossa on 10 decigrammaa, 100 centigrammaa eli 1,000 milligrammaa.

10 gramman nimenä on (metrinen) luoti.

10 kilogramman nimenä on leiviskä (metrinen).

100 kilogramman nimenä on senttaali (ranskaksi quintal métrique), ruotsiksi cental.

1,000 kilogramman nimenä on tonni.

Lisäys:

1 kohta. Tämä asetus ei kumoa rekisteri-tonnin käyttämistä laivain mittauksessa.

2 kohta. Voiman yksikkönä teollisuus-mekanikassa käytetty niin-sanottu hevosvoima määrätään olemaan 75 kilogramma-metriä. Se on voima, joka nostaa 75 kilogrammaa yhtä metriä korkealle yhdessä sekunnissa. Missä ei muuta sopimusta ole tehty, siellä on tämä mitta pantava perusteeksi voimakonetta eli motoria tutkittaessa.

3 kohta. Seoksen pitoa valmistetuissa kulta- tahi hopeaesineissä määrättäessä on metalliseoksessa olevan kullan tahi hopean määrä ilmoitettava tuhannes-osissa koko painosta.

4 §. Yleisessä liikkeessä, johon luetaan kauppa, ylöskanto sekä ne tilaisuudet, jolloin velvollisuuksien täyttämisessä mitta tahi paino tulee kysymykseen, älköön käytettäkö muita kuin tässä maassa lainmukaisesti va'attuja ja leimattuja mittoja, painoja ja punnitsimia.

5 §. Ainoastaan allanimitettyjä mittoja ja painoja saapi va'ata ja leimata nimittäin:

I. Pituusmittoja.

20, 10, 5, 2 ja 1 metri,

5, 2 ja 1 decimetri.

II. Astia- eli avaruusmittoja.

a) kuivia tavaroita:

1 hehtolitra,
50, 20, 10, 5, 2 ja 1 litra,
5 decilitraa, kuin myös
1 1/2 hehtolitraa.

b) nestetavaroita varten:

20, 10, 5, 2 ja 1 litra,
5, 2 ja 1 decilitra,
5 centilitraa;

c) halkojen mittausta varten:

mittoja 4, 2 ja 1 neliömetrin läpileikkauksella.

III. Painoja.

100, 50, 20, 10, 5, 2 ja 1 kilogramma,

500, 200, 100, 50, 20, 10, 5, 2 ja 1 gramma.

Täsmäpainoiksi saa va'ata edellämainittuja painoja, paitsi 100, 50 ja 20 kilogrammaa, sekä sitä paitsi seuraavia painoja:

50, 20, 10, 5, 2 ja 1 centigramma,

5, 2 ja 1 milligramma.

Postilaitoksen tarpeiksi saa kumminkin va'ata muunkin-arvoisia painoja kuin mitä edellä on sanottu, jos Postihallitus näkee sen tarpeelliseksi kirjeitten postitaksan tähden.

6 §. Säilytys- ja kuljetus-astioita ei ole lupa mitta-astioina va'ata eikä käyttää, mutta niitä saatakoon kuitenkin, jos omistaja haluaa ja astia vetää vähintäkin 15 litraa, mitata ja leimata sekä panna vetoisuus ilmi. Tämä leimaaminen ei tuo myötänsä laillista todistusvoimaa, jos tavaran vastaan-ottaja sen kieltää, vaan olkoon viimeksi-mainitulla valta mittaamisella tahi punnitsemisella saada varma tieto tavaran paljoudesta.

Tervan, pi'en tahi suolavesitavaran kuljetukseen käytettäviä astioita, jotka vetävät 125 litraa, saadaan myöskin leimata ja sanotaan tynnyriksi.

7 §. Erityisellä asetuksella säädetään kaikenlaatuisista mitoista, painoista ja punnitsimista, kuinka tarkkoja tahi herkkiä niiden pitää olla, jotta niiden käyttämistä yleisessä liikkeessä saattaisi pitää laillisesti luvallisina.

Jos va'attu mitta, paino tahi punnitsin kulumisen kautta taikka muutoin on muuttunut niin paljon, että poikkeus oikesta määrästä on isompi kuin laissa suurimmaksi poikkeukseksi on sallittu, älköön mittaa, painoa tahi punnitsinta yleisessä liikkeessä käytettäkö, ennenkuin se on uudestaan va'attu.

8 §. Vaikk'ei sellaista uudesti-vakauksen syytä olekaan, kuin 7 § sanoo, pitää mittain ja painojen omistajain vähintäkin kunakin kolmantena vuonna jättää uudesti va'attaviksi sellaiset mitat ja painot, joita yleisessä liikkeessä käytetään.

Yhden decigramman ja sitä pienemmät painot eivät ole sen uudesti-vakauksen alaisia, josta tässä §:ssä on puhuttu; kuitenkin ovat sellaiset painot, kun niitä käytetään apteekissa, toimitettavissa tarkastuksissa sekä, jos ne niissä tahi muutoin huomataan epätarkoiksi, hylättävät.

9 §. Kuivia tavaroita mitan jäleen annettaessa tahi vastaan-otettaessa pitää, niin paljon kuin tavaran paljous myöten antaa, isompia mitta-astioita käytettämän pienempien edellä.

Senkaltaisia tavaroita mitattaessa, jotka erillaisen mittaan-panemisen kautta tulevat enemmän tahi vähemmän sullotuiksi, niinkuin jyviä, siemeniä ja suoloja, ei niitä, mittaan pannessa, saa viskoa eikä astiaa sysätä eikä muutoinkaan saattaa sitä puistumaan. Kun mitta-astia on kaadettu kukkuralle, pyyhkäistään sisällys keskeltä kummallekin sivulle tasaiseksi suoralla ja kyllin tukevalla pyöreäsärmäisellä pyyhinlaudalla.

Semmoisia tavaroita mitattaessa, joita ei voi tasaiseksi pyyhkäistä, niinkuin juuri- ja puuhedelmiä, hiiliä, liitua y. m., on mitta-astia pidettävä täytenä, kun se, sullomatta ja puistamatta, on ilman kukkurata hyvin täytetty.

10 §. Lähemmät määräykset siitä, mitenkä meneteltämän pitää mittoja, painoja ja punnitsimia va'atessa ja leimatessa, sekä mittain, painojen ja punnitsimien muodosta, rakennuksesta ja merkitsemisestä annetaan eri asetuksissa.

11 §. Asianomainen poliisivirasto kaupungissa ja maalla on velvollinen valvomaan sitä, että voimassa olevia määräyksiä mittain, painojen ja punnitsimien vakaamisesta ja uudesti-vakaamisesta noudatetaan, ja tulee sen siinä tarkoituksessa vähintänsä kerta vuodessa toimituttaa tarkastus lastaus- ja yleisillä myöntipaikoilla sekä avonaisissa puodeissa ja makasineissa, missä kauppaa ja liikettä harjoitetaan.

Semmoista tarkastusta toimittakoot myös vakaajat, missä asianhaarat siihen aihetta antavat.

12 §. Jos ken yleisessä liikkeessä käyttää mittaa, painoa tahi punnitsinta, joka ei ole säädetyssä järjestyksessä va'attu ja leimattu, taikka mittaa tai painoa, jota ei ole kolmeen vuoteen uudesti va'attu, taikka punnitsinta, joka siinä kaupassa tahi liikkeessä kielletty on, olkoon menettänyt semmoisen mitan, painon tai punnitsimen ja vetäköön sen lisäksi sakkoa vähintään kaksikymmentä, enintään viisikymmentä markkaa. Jos kaupustelemisen harjoittajalla on mitta tai paino, jota ei ole laillisesti va'attu, tahi jos joku käyttää väärää mittaa, painoa tahi punnitsinta, taikka semmoisen väärentää, rangaistaan yleisen lain mukaan.

Tämän §:n nojalla tuomitut sakot ovat jaettavat ja, jos syyllinen ei voi niitä maksaa, sovitettavat niinkuin uhkasakoista on säädetty tahi vast'edes säädettäneen.

Välitys-ajan määräyksiä.

13 §. Tämä asetus astuu voimaan Tammikuun 1 p:nä 1887, kumminkin niin, että tähän asti voimassa-olleita asetuksia ja määräyksiä mitoista, painoista ja punnitsimista sekä niiden vakaamisesta ja käyttämisestä saa myöskin, vaarin-ottamalla mitä tässä alempana säädetty on, käyttää Tammikuun 1 päivään asti 1892, jolloin ne pidetään kaikelta voimaltaan ja vaikutukseltaan lakkautettuina.

14 §. Kellä semmoinen punnitsin on, joka ennen 1887 vuoden alkua on tullut käytäntöön eikä ole tähän saakka voimassa-olleiden määräysten mukaan ollut vakauksen alainen, mutta joka tämän asetuksen määräysten mukaan on va'attava ja leimattava, olkoon velvollinen vakauttamaan sen ennen sanotun vuoden loppua.

15 §. Tämän asetuksen kautta käytäntöön saatettujen uusien mittain ja painojen käyttäminen on yleisessä liikkeessä sallittu välitys-aikana Tammikuun 1 p:stä 1887 Tammikuun 1 päivään 1892, jos asianosaiset siitä sopivat.

Joka tämän ajan kuluessa tahtoo avonaisessa kauppapuodissa käyttää uusia mittoja ja painoja, tehköön sen tiettäväksi selvillä ilmoituksilla puodissa, liittäen taulun, jossa vanhat ja uudet mitat ja painot ovat toisiinsa verratut.

16 §. Uudet mitat ja painot ovat Tammikuun 1 p:stä 1887 alkaen käytettävät posti- ja tullilaitoksessa, valtion rautateillä ja apteekkitoimessa sekä Tammikuun 1 p:stä 1890 kaikessa kruunun ylöskannossa.

Vuosina 1887-1891 pitää vuotuiset verohinta-taksat tehtämän sekä tähän asti voimassa-olleen, että nyt voimaan-pannun järjestelmän mukaan, jota vastoin keskiverohinta aina 1888 vuoden loppuun asti lasketaan yksinomaisesti vanhan järjestelmän perustuksella sekä vuodesta 1889 alkaen yksinomaisesti uuden mukaan.

Erästen kruunulle tahi yksityisille veronsaajille tulevien verojen ja maksujen arvon määräämisestä, niinkuin myöskin veroruplan osotuksesta säädetään erikseen.

Koko välitys-aikana ovat kaikissa Hallituksen ulosantamissa taksoissa ja asetuksissa tavaroista ja kapineista, paitsi ensimmäisessä kohdassa mainituissa laitoksissa, mitat ja painot ilmoitettavat sekä tähän asti voimassa-olleen, että nyt voimaan-pannun järjestelmän mukaan. Samoin on meneteltävä niissä asiakirjoissakin, jotka valtion virastojen ja yksityisten kesken tehdään vuosina 1890 ja 1891.

Tammikuun 1 p:stä 1892 ovat uudet mitat ja painot yksinomaisesti käytettävät yleisessä liikkeessä; ja on senjälkeen tähän saakka voimassa-olleitten mittain ja painojen käyttäminen kielletty saman edesvastauksen uhalla kuin 12 §:ssä säädetty on.

17 §. Kun Tammikuun 1 päivän jälkeen vuonna 1892 täytetään senkaltaisia suostumuksia ja sopimuksia, jotka aikaisemmin on yksityisten välillä tehty ja joissa nyt voimassa olevat mitat ja painot on pantu perustukseksi, sekä muutoinkin milloin nyt voimassa-olevat mitat tahi painot ovat muutettavat metrisen järjestelmän mitoiksi tahi painoiksi taikka päin vastoin, paitsi edellisen §:n 3:ssa kohdassa mainitussa tapauksessa, olkoot seuraavat määräykset noudatettavina:

Pituusmitat:

1 metri on yhtä kuin 3,3681 jalkaa;

1 kilometri " " " 0,9356 virstaa;

1 jalka " " " 0,29690 metriä;

1 virsta " " " 1,0688 kilometriä.

Pintamitat:

1 neliömetri on yhtä kuin 11,344 neliöjalkaa;

1 hehtaari " " " 2,0258 tynnyrin-alaa;

1 neliöjalka " " " 0,08815 neliömetriä;

1 tynnyrin-ala " " " 0,49364 hehtaaria.

Astia- eli avaruusmitat:

1 kuutiometri on yhtä kuin 38,209 kuutiojalkaa;

1 litra " " " 0,38209 kannua;

1 hehtolitra " " " 0,60649 tynnyriä kuivia tavaroita varten;

1 kuutiojalka " " " 0,026172 kuutiometriä;

1 kannu " " " 2,6172 litraa;

1 tynnyri kuivia tavaroita varten on yhtä kuin 1,6488 hehtolitraa;

1 tynnyri nestetavaroita varten " " " 1,2563 hehtolitraa;

1 kappa on yhtä kuin 5,4961 litraa.

Painot:

1 kilogramma on yhtä kuin 2,3529 naulaa;

1 naula " " " 0,42501 kilogrammaa.

Tätä kaikkia asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 16 p:nä Heinäkuuta 1886.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa:

J. PH. PALMÉN

W. v. DAEHN.

EMIL FORSMAN.

A. von WEISSENBERG.

K. F. IGNATIUS.

S. W. von TROIL.

OSCAR NORRMÉN.

AUGUST NYBERGH.

G. W. RÅBERGH.

Theod. Bergelund.