Suomen Henkikirjoittajayhdistyksen lausunto arvojärjestysehdotuksesta
Koska Komitea mielihyvällä vastaanottaa esityksiä sen tehtävään kuuluvista asioista, niin saapi Suomen henkikirjoittajayhdistys täten kunnioittavimmin esilletuoda seuraavaa.
Jo viime vuonna on Suomen henkikirjoittajayhdistyksen johtokunta maan Hallitukselle jättämässään anomuskirjelmässä muun muassa huomauttanut, että Suomen henkikirjoittajat, jotka arvojärjestyksessä vuodelta 1897 pysytettiin entisessä eli 10:ssä arvoluokassa, olisivat korotettavat korkeampaan arvoluokkaan. Se komitea, jolle on annettu tehtäväksi laatimaan ehdotukset lääninvirkamiehistön palkkausolojen ja virkatehtävien uudelleen järjestämiseksi, onkin myös mietinnössään katsonut olevan syytä korottaa maan henkikirjoittajat korkeampaan arvoluokkaan. Mainitun arvojärjestyksen mukaan ovat maan nimismiehet sitä vastoin korotettu 14:stä arvoluokasta 10:teen arvoluokkaan ja kruununvoudit taas 8:teen arvoluokkaan. Pätevyysvaatimuksena mainittuihin virkoihin ovat: kruununvoudin virkaan ylempi hallintotutkinto, henkikirjoittajan virkaan vähintään alempi hallintotutkinto ja nimismiehen virkaan: suoritettu 7:nen luokan kurssi oppikoulussa ja yksityinen kameraalinen kuulustelu. Henkikirjoittajanvirkoihin on kuitenkin viime aikoina hakeneet ja yleensä tulleet nimitetyiksi henkilöt, jotka ovat suorittaneet ylemmän hallintotutkinnon. Tosin kruununvouti on poliisiviranomaisena toimialueellaan, kihlakunnassa, korkein hallintoviranomainen. Kruununvoudit ja nimismiehet ovat kuten tunnettua poliisiviranomaisia. Kruununvouti poliisipäällikön asemassa ja nimismies yli-poliisin asemassa piirissään tahi pitäjässä. Henkikirjoittaja taas sitä vastoin ei ole mikään poliisivirkamies vaan vanhastaan on hänen virkansa puhtaasti kameraalinen toimi, johon virkaan jo yli puolen sadan vuoden julkinen kameraalitutkinto on ollut pätevyysvaatimuksena. Kruununvouti on ohjesääntönsä mukaan vuodelta 1897 nimismiehen päällikkönä, vaan ei suinkaan henkikirjoittajan vaikkakin samassa ohjesäännössä on säädetty, että kruununvoudin tulee pitää silmällä, tahi valvoa henkikirjoittajienkin virkatehtäviä. Tämä määräys on kuitenkin aina ollut ilman käytännöllistä merkitystä, sillä kruununvoudit yleensä eivät ole lainkaan perehtyneet henkikirjoittajien virkatehtäviin, joten näiden on mahdotonta valvoa henkikirjoittajien virkatehtäviä, jota eivät ole koskaan tehneetkään, kun tämä oikeastaan kuuluu Maaherranviraston tehtäviin. Henkikirjoittajien ohjesäännön mukaan samalta vuodelta ovat maan henkikirjoittajat taas velvolliset valvomaan kruununvoutien virkatehtäviä, esimerkiksi veronkannon suhteen. Nämä kaksi virkamiestä, kruununvouti ja henkikirjoittaja, ovat siis merkillistä kyllä määrätyt valvomaan toinen toisensa virkatehtäviä. Valtioneuvosto nimittää kruununvoudit ja henkikirjoittajat virkoihinsa Maaherran tehtyä ehdollepanon virkojen täyttämiseksi. Sitä vastoin nimittää Maaherra nimismiehet virkoihinsa ilman mitään ehdollepanoa. Keisarillisen asetuksen mukaan elokuun 10 päivältä 1899 §:5 ovat nimismiehet henkikirjoittajien alaiset.
Nojautuen ylläolevaan katsoo Suomen henkikirjoittajayhdistys kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi, että maan henkikirjoittajat virkaasemaansa nähden kihlakunnassa korotettaisiin 10:stä arvoluokasta 8:teen arvoluokkaan, eli siis samaan arvoluokkaan kuin maan kruununvoudit.
- Helsingissä, 24 p. maaliskuuta 1919.
- Suomen henkikirjoittajayhdistyksen puolesta:
Siihen nähden että pätevyysehdot henkikirjoittajan virkaan ovat pienemmät kuin kruununvoudin virkoihin ja koska kruununvoudit myöskin [epäselvä] mukaan ovat edesvastuullisemmassa asemassa, katson puolestani että ko. voudeilla olisi korkeampi arvo, mikä seikka ei kuitenkaan estäisi korottamasta henkikirjoittajienkaan arvoa jonkin verran.
Lähde[muokkaa]
- Kansallisarkistossa oleva valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkiston saapuneet kirjeasiakirjat kirjeakti 309/448 KD 1919.