Suomen Punanen Tähti

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen asetuskokoelma 30.8.1918/105.


Suomen Senaatin päätös
sisältävä "Suomen Punanen Tähti, Yhdistys hevosten hoitamista
varten sodassa" nimisen yhdistyksen sääntöjen vahvistuksen.
Annettu Helsingissä, 30 päivänä elokuuta 1918.
_______________


  Suomen Senaatille annetun vallan nojalla on Senaatti Suomen Eläinsuojeluyhdistuksen[1] hakemuksesta nähnyt hyväksi noudatettavaksi vahvistaa allaolevat säännöt "Suomen Punanen Tähti, Yhdistys hevosten hoitamista varten sodassa" nimiselle yhdistykselle sekä myöntänyt yhdistyksen Keskushallituksen ja piirihallitusten jäsenille ja virkailijoille oikeuden aina sekä palveluskunnalle sodan aikana ja palvelustehtäviään suorittaessaan käyttää Suomen Armeijalle vahvistetun mallin mukaista päähinettä, johon kokardin sijaan on kiinnitetty yhdistyksen merkki, viisihaarainen punanen tähti sekä vasemmassa hihassa samaa punasta tähteä sinisellä pohjalla.


SÄÄNNÖT
"Suomen Punanen Tähti, Yhdistys hevosten hoitamista
varten sodassa" nimiselle yhdistykselle.


1 §.

Yhdistyksen nimi on "Suomen Punanen Tähti, Yhdistys hevosten hoitamista varten sodassa" ja sen kotipaikka Helsingin kaupunki.

2 §.

Yhdistyksen tarkotuksena on Suomen jouduttua sotaan antaa suojaa ja hoitoa sodan takia kärsimään joutuville hevosille sekä muille kotieläimille.

Yhdistyksen apuneuvoja voidaan Keskushallituksen suostumuksella käyttää myöskin onnettomuustilaisuuksissa, kulkutautien raivotessa sekä yhteiskunnallista ja yleiskansallista parasta tarkottavien pyrintöjen edistämiseksi.

3 §.

R a u h a n   a i k a n a   yhdistys on yhteistoiminnassa sotilasviranomaisten kanssa ja   s o d a s s a   se alistuu niiden määräysten alaiseksi.

4 §.

Yhdistys on oikeutettu tarkotustensa toteuttamista varten ottamaan vastaan testamentti- ja muita lahjotuksia sekä olemaan kirjevaihdossa maan hallintoviranomaisten kanssa.

5 §.

Yhdistys hankkii ja toimeensa valmistaa henkilökunnan, joka lain mukaan ei ole velvollinen muulla tavoin sodassa palvelemaan, sekä pitää saatavissa eläinten hoitamiseen sodassa tarvittavaa kalustoa ja tarveaineita.

Siinä tarkotuksessa yhdistys rauhan aikana kohdistaa työnsä seuraavaan:

a) suunnitelmien tekemiseen sellaisten laitosten perustamista varten, joissa sairaita ja haavottuneita hevosia voidaan säilyttää ja hoitaa, sekä myöskin lähinnä sellaisten hevosten hoitoa varten tarkotettujen laitosten suunnitteluun, jotka, olematta haavottuneita tai suoranaisesti jotain tautia potevia, ovat rasituksesta tai kärsimyksistä tulleet lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa käyttökelvottomiksi, mutta jotka lepo ja tarkotuksenmukainen hoito voi tehdä jälleen työkuntoisiksi;

b) tarpeellisen kaluston ja tarveaineiden hankkimiseen niin hyvin ylläkosketeltujen hevosten kuljetusta kuin myös niiden käsittelyä ja hoitoa varten;

c) vapaaehtoisen henkilökunnan, mies- tai naispuolisen, opettamiseen mainituissa laitoksissa palvelemista tai muutoin eläinten hoitamista varten sodan sattuessa;

d) yhdistyksen toimintaa varten tarvittavien varojen ja omaisuuden hankkimiseen ja hoitamiseen.

Sodan sytyttyä asettaa yhdistys henkilökuntansa sekä kalustonsa ja tarveaineensa sotilasviranomaisten käytettäviksi.

Yhdistys koettaa muutenkin tehdä tunnetuksi vapaaehtoisen eläintenhoidon merkitystä yleensä ja erittäinkin sodassa.

6 §.

Yhdistyksen henkilökunta on, palvellessaan sodan takia liikekannalle asetetussa joukko-osastossa, sotalakien alainen.

7 §.

Jokainen hyvämaineinen Suomen kansalainen, mies tai nainen, joka tahtoo toimia yhdistyksen tarkotusperien hyväksi, on oikeutettu liittymään yhdistyksen jäseneksi.

Jäsen on velvollinen kykynsä mukaan edistämään yhdistyksen tarkotuksia. Jäsen, jonka huomataan vahingoittavan tai vastustavan yhdistyksen tarkotuksia, voidaan vuosikokouksen päätöksellä yhdistyksestä erottaa.

Yhdistyksen jäsenet ovat:

kunniajäseniä,
elinkautisjäseniä ja
vuosijäseniä.

Kunniajäseniksi kutsutaan henkilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat erikoisesti edistäneet yhdistyksen tarkotuksia, ja joille yhdistys tahtoo erityistä kunnioitusta osottaa.

Elinkautisjäsen makaa[2] vuosimaksua 20 markkaa kahdentoista vuoden ajan tai kerta kaikkiaan 200 markkaa.

Vuosijäsen suorittaa jäsenmaksua vähintään 10 markkaa vuodessa.

Jäsen, joka sodan aikana on vapaaehtoisesti yhdistyksen palveluksessa vapautetaan siksi aikaa jäsenmaksun suorittamisesta.

8 §.

Yhdistyksen asioita hoitaa pääkaupungissa sijaitseva Keskushallitus muualla maassa toimivien piirihallitusten avustamana. Keskushallitus, joka on vastuunalainen yhdistyksen varojen hoidosta, ja joka ensi sijassa johtaa yhdistyksen toimintaa, on velvollinen myötävaikuttamaan piirihallitusten muodostamisessa sekä järjestämään näiden piirihallitusten toiminnan ja suhteen Keskushallitukseen.

9 §.

Keskushallitukseen kuuluu kymmenen jäsentä sekä Suomen Sota-asiaintoimituskunnan määräämä puheenjohtaja.

Yhdeksän Keskushallituksen jäsentä valitaan vuosikokouksessa yhdeksän vuoden ajaksi. Ensi kerran näiden sääntöjen voimaanastumisen jälkeen valituista hallituksen jäsenistä kolme kuitenkin eroaa kolmen vuoden ja kolme kuuden vuoden kuluttua; ja on mainittuina aikoina eroamisvuoro määrättävä arvalla.

Keskushallituksen kymmenennen jäsenen valitsee Suomen Eläinsuojelusyhdistys aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Eroava Keskushallituksen jäsen voidaan valita uudelleen.

Keskushallitusta valittaessa on mikäli mahdollista koetettava pitää huolta siitä, että siihen tulee niiden yhteiskuntapiirien edustajia, joiden toiminta on jollakin tavoin yhteydessä eläinten sotaaikaisen hoidon kanssa.

Keskushallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta rahastonhoitajan ja sihteerin.

Jäsenen paikan joutuessa vapaaksi tulee Keskushallituksen täydentää itsensä seuraavaan vuosikokoukseen saakka, jolloin valitaan uusi jäsen siksi ajaksi, joksi eronnut jäsen on ollut valittu.

Keskushallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsumuksesta niin usein kuin asiain käsittely sitä vaatii, kuitenkin vähintään yhden kerran kunkin vuosineljänneksen kuluessa.

Keskushallitus on päätösvaltainen, jos viisi sen jäsentä on läsnä ja neljä näistä on yhtä mieltä päätettävänä olevasta asiasta. Päätös ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Jos Keskushallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat molemmat estetyt olemasta läsnä Keskushallituksen kokouksessa, valitaan siksi kerraksi joku jäsen puhetta johtamaan. Kussakin kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään läsnäolevien jäsenten nimet, esitetyt asiat sekä tehdyt päätökset.

10 §.

Keskushallituksen toiminnan sekä yhdistyksen tilien tarkastajiksi valitaan kaksi henkilöä sekä näille kaksi varamiestä. Toisen näistä tarkastajista sekä hänen varamiehensä valitsee Senaatin Sota-asiaintoimituskunta, toinen varamiehineen valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa.

11 §.

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Kirjainpäätöksen tulee olla valmis ennen seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppua, jolloin tilit ynnä asiapaperit, niiden joukossa Keskushallituksen pöytäkirjat sekä toimintakertomus edelliseltä vuodelta, ovat jätettävät tilintarkastajille, joiden on viimeistään huhtikuun 1 päivänä annettava tarkastuksestaan kirjallinen lausunto, jossa puolletaan vastuuvapautta Keskushallitukselle tai ehdotetaan se evättäväksi. Tämä tilintarkastajain lausunto sekä toimintakertomus on niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kahden viikon kuluessa vuosikokouksen jälkeen lähetettävä Senaatin Sota-asiaintoimituskunnalle sekä saatettava piirihallitusten tietoon.

12 §.

Vuosikokous pidetään toukokuussa; päivän ja paikkakunnan määrää Keskushallitus.

Vuosikokouksesta on ilmoitettava Keskushallituksen määräämissä sanomalehdissä — niitten joukossa olkoon ainakin yksi suomen- ja ruotsinkielinen pääkaupungin lehti — vähintään kahdeksan päivää ennen kokousta.

Vuosikokouksessa johtaa puhetta Keskushallituksen puheenjohtaja tai hänen poissaollessaan varapuheenjohtaja. Jos molemmat ovat estetyt, valitaan joku yhdistyksen jäsen vuosikokouksessa puhetta johtamaan.

13 §.

Vuosikokouksessa on käsiteltävä seuraavia asioita allamainitussa järjestyksessa:

1) valittava kaksi läsnäolevaa yhdistyksen jäsentä yhdessä puheenjohtajan kanssa tarkastamaan kokouksen pöytäkirja;

2) esitettävä Keskushallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta;

3) esitettävä tilintarkastajain kertomus edellisen vuoden tilien ynnä Keskushallituksen toiminnan tarkastamisesta;

4) päätettävä Keskushallitukselle annettavasta vastuuvapaudesta sekä niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajain kenties tekemät muistutukset antavat aihetta;

5) valittava tarvittavat jäsenet Keskushallitukseen;

6) valittava kuluvan vuoden tilien sekä Keskushallituksen toiminnan tarkastaja ja hänelle varamies;

7) päätettävä sääntöjen muuttamisesta, jos ehdotus siitä on tehty allamainittavassa järjestyksessä;

8) päätettävä muista vuosikokoukseen lykätyistä tai muuten asianhaarain aiheuttamista kysymyksistä.

Asiaa, joka esitetään vuosikokoukselle, on Keskushallituksen ennakolta käsiteltävä, ja on Keskushallituksen lausunto siitä kokoukselle luettava; tämä ei koske tilintarkastajain lausuntoa eikä näiden vaalia. Jos yksityinen jäsen haluaa saada jonkun ehdotuksen käsitellyksi vuosikokouksessa, on hänen jätettävä se Keskushallitukselle ennen saman vuoden huhtikuun 15 päivää.

14 §.

Vaalit ja äänestykset toimitetaan vuosikokouksessa aina avoimesti.

Äänioikeutettu on jokainen läsnäoleva yhdistyksen jäsen.

Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä vaaliin sekä päätökseen vastuuvapaudesta älköön Keskushallituksen jäsen ottako osaa.

Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.

15 §.

Keskushallituksen tulee, jos asianhaarat sitä vaativat, kutsua yhdistyksen jäsenet ylimääräiseen kokoukseen. Tällaisesta kokouksesta on soveltuvissa kohdin voimassa se mitä 12 §:ssä säädetään vuosikokouksesta. Ylimääräisessä kokouksessa käsiteltäköön ainoastaan sellaisia asioita, jotka on ilmoitettu kokouskutsussa.

16 §.

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan vuosikokouksen päätöksellä. Jotta sellainen päätös voitaisiin tehdä, on Keskushallituksen kannatettava sitä antamassaan lausunnossa, ja on sen saatava vähintään kolme neljännestä kokouksessa annetuistä[3] äänistä. Sen lisäksi on sääntöjen muutos maan Hallituksen vahvistettava.

17 §.

Päätös yhdistyksen hajottamisesta on tehtävä samassa järjestyksessä kuin yllä on sääntöjen muutoksesta säädetty, ja tulee sen siis, ollakseen pätevä, saada maan Hallituksen vahvistus.

18 §.

Jos yhdistys hajoaa, ovat sen varat luovutettavat maan Hallituksen käytettäviksi joihinkin yhdistyksen toimintaa lähellä oleviin tarkotuksiin.


  Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1918.


Sota-asiaintoimituskunnan Päällikkö
Senaattori, Kenraalimajuri Wilh. Thesleff.


Aarre Linturi.


Huomautukset[muokkaa]

  1. pitää olla Eläinsuojeluyhdistyksen
  2. pitää olla maksaa
  3. pitää olla annetuista