Suomen nousu

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen nousu.

Kirjoittanut J. G. Dahlman


Sydämet sykkii,
Riemusta nytkii
Aikamme arvoa muistelemaan,
Koska jo kieli,
Vilkkaampi mieli
Suomessa uusia rintoja saa.
Muinaiset muistot
Kukkii kuin puistot,
Aaveena aikojen kuluneiden,
Niistähän sentään
Säteitä lentää
Viisasten avulla uudellehen.
Kalevalan laulut
Aikojen taulut
On Elias etsinyt säilymähän;
Niissä on suuri
Tutkinnon juuri
Viisahat viljellä ne ymmärtää.
Viisaus herää,
Into jo elää,
Valkeus raakuuden ruostetta syö;
Avulla Herran,
Katoopi kerran
Suomenkin maasta tuo synkeä yö.
Pilvet jo haihtuu,
Pimeys vaihtuu,
Valohon johtavi tiedetten tie;
Mieheä meillä
On taitojen teillä,
Kut kansaansa tietohon, taitohon vie. *)

J. G. Dahlman.

*) Kunn. tekijä suokoon anteeksi ne melkoiset muutokset ja korjaukset, joita olemme rohjenneet tässä runoelmassa tehdä. Toim.


Lähde: Tampereen Sanomien Lisälehti 27.10.1874.