Suomen voima

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen voima.

Kirjoittanut Eero Eerola


Ei yksin soitto kannelten,
ei tiedon, taidon taika
ne auta maassa hankien,
kun ankea on aika,
kas, tarmoa me tarvitaan,
pää pysty, sitkas selkä,
ei muuten maine Suomenmaan
se maailmoilla helkä.
On aika kiire, kuumeinen,
maan kansat rientää kisaan,
yks luottaa painoon kultien
ja toinen voiman visaan,
yks aseitansa tahkovi
ja toinen maata tonkii,
tää suuret kirjat tutkivi,
tuo salatiedot onkii.
Ja kaikilia on määränä
tää elon kilpa kestää,
niin kansansa kuin itsensä
noin kaatumasta estää.
Ja kunniaks on kilpa ain,
kun käydään miehen miellä,
päämäärä korkealla vain,
ja selvällä ain tiellä.
Ja paljon meiltä vaaditaan,
maan pienen, karun lapset,
me kaikki voimat tarvitaan,
saa vielä harmaahapset
ne täällä kestää miehinä
ja kantaa taakkaa elon,
mies heviin tääll’ ei hellitä,
ei tunne kieltä pelon.
Ei meidän päällä palmupuut,
ei puunna punatertut,
mut meill’ on vilppaat illansuut
ja laulaa leppäkertut,
ja vaikkei vainioillamme
juur’ liioin heili nisu,
on meillä kumminlahjamme:
tää murtumaton sisu.
Sen voiman maasta saimme me,
sen antoi korven henki,
sen itsehemme imimme,
kuin taatot uskon senki,
ett’ eessä tarmon väistyä
on pakko hyyn ja hallan,
on pakko korven pehmetä
ja nousta pellon vallan.
On pakko hukan huutojen
jo käydä loitommalle,
ja karjankaato-karhujen
jo painaa pakosalle.
Tää suomalainen sisumme,
tää Suomen suvun voima,
on meidän valtakirjamme,
maan, luonnon aateloima.


Lähde: Eerola, Eero 1930: Kuokka, miekka ja auringon armo: isänmaallisia runoja. Forssan kirjapaino o. y., Forssa.