Suruisena

Wikiaineistosta
Suruisena.

Kirjoittanut P. J. Hannikainen


Paljas, paljas koivun oksa
   Talvell’ on,
Paljahampi sydämeni
   Onneton!
Oksaa toki huude peittää,
Lunta vielä pilvet heittää
   Suojaks poloisen.
   Mutta sydämen’?
Värjätellen verhotonna
Surevi se suojatonna
Pudonneita lehtiään,
Kadonnutta lempeään.
Kolkko, kolkko oksan olo
   Talvell’ on,
Kolkompi on sydämeni
   Onneton!
Oksall’ iloa on sentään,
Tiainen kun joskus lentää
   Siihen tirskumaan
   Talvilaulujaan.
Vaan tää sydän yksinänsä
Kärsiä saa ikävänsä,
Ketään ei sen lennä luo,
Hoivaa huolivalle tuo.

Juhani H. [P. J. Hannikainen]


Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.