Suudelma (Avellan)
Ulkoasu
Suudelma. Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg |
- Ma sua, tyttö, suutelen.
- Ja kyllästynkö koskaan? En!
- Nyt vastaa mulle tingatta,
- Mi hyöty sulla muiskusta?
- Se sullekin on mieluinen;
- Nyt, miksi on se herttainen?
- Ma tuota kysyn uudestaan,
- Ja muiskun muiskulta vaan saan.
- Jos huulissain ois hunajaa,
- Et hellemmin vois suudella;
- Jos sappea ne tarjoisi,
- Sa suutelisit sitteki.
- Nyt mitä voitkin mainita,
- Jos syitä täytyy annella?
- Jos rohkeasti tutkaistaan,
- Miks’ suudella sa tahdot vaan?
- On kansa valmis kielimään,
- Nyt mitä siitä mietitään,
- Kun suuta annat ainiaan,
- Ja et tie, miksi annatkaan?
- En itsekään voi ymmärtää,
- Mit’ oikein muisku käsittää;
- Vaan kuolla tahdon, jospa vaan
- Ma ruusu-suustas suljetaan.
Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1874: Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. K. E Holm, Helsinki.