Suuret huilut
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suuret huilut. Kirjoittanut Katri Vala |
- Aurinko on mennyt.
- Värisen, uni pakenee silmistäni.
- Tiedän pimeässä unikoiden hehkuvan,
- ja kaukana huutaa jalopeura
- hirvittävää rakkauttaan.
- Tuntuu niinkuin jonkun kiihkeä hengitys
- leyhisi paljaalle rinnalleni.
- Punastuneena juoksen ulos
- viilentämään virrassa jäseniäni.
- Voi minua,
- on kuin jokainen puu suurena huiluna
- soittaisi yöhön villejä säveleitä!
Lähde: Vala, Katri 1924: Kaukainen puutarha. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.