Suurlakko Helsingissä ja sen ympäristöllä

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suurlakko Helsingissä ja sen ympäristöllä

 


[s. 6]

Suurlakko Helsingissä ja sen ympäristöllä.

Elämä alkoi eilen palautua säännölliselle ladulleen. — Kuitenkaan eivät punakaartilaiset ja heidän hengenheimolaisensa vielä tyyntyneet, vaan jatkoivat omavaltaisuuksiaan.

Vangitsemisia ja kotitarkastuksia toimitettiin vielä viime vuorokaudenkin aikana. — Vankeja alettu kuitenkin vihdoin „kuulustella” ja muutamia vapautettu. — Sosialistista tuomioistuinta suunnitellaan.

Saapuu yhä uusia tietoja järkyttävistä veriteoista Helsingin lähipitäjissä. — Surmattu on ainakin 15 rauhallista aseetonta, kansalaista.

[s. 6:3]

Punakaartilaisten toimittamat vangitsemiset ja kotitarkastukset

lakon aikana.

Kansanedustajan, tri Paavo Virkkukusen pidättäminen.

Se punakaartin osasto, joka kiväärit olalla saapui sulkemaan Suomalaista normaalilyisota perjantaina t.k. 16 p:nä klo puoli kaksi, ei tyytynyt vain opiston työn lopettamiseen, vaan suvaitsi vielä pidättää koulun rehtorin, tri Paavo Virkkusen[Paavo Virkkunen].

Kun näet oppilaat ja opettajat olivat koulutalosta kaartilaisten kivärien välitse poistuneet, vaati vartiosto myöskin rehtorin heidän nähtensä lähtemään koulusta. Tri Virkkusen vastattua, että hän lähtee, milloin itse soveliaaksi näkee, pidättivät kaartilaiset hänet selittäen, että jollei hän lupaa lakon ajan olla kouluun menemättä, pidetään hänet koko ajan vangittuna. Tällaista lupausta ei tietenkään rehtori voinut antaa, hänhän m m. on koulutalostakin vastuussa. Tri Virkkunen vietiin nyt Ratakadun poliisikonttoriin, josta hänet jonkun ajan perästä — asestetun vartioston ympäröimänä — kuljetettiin keskuspoliisin asemalle. Kun pidätetty täällä selitti asian ja samalla huomautti olevansa kansanedustaja, nolostuivat punakaartilaiset aika tavalla. Lieneepä vangitsijoille annettu jonkinlaista ojennustakin. Tri Virkkunen laskettiin vapaaksi — noin 3-tuntisen vankeuden jälkeen — ja hänelle annettiin lupa tulla ja mennä normaalilyseoon, milloin itse tahtoo.

Kaksi kertaa käyty vangitsemassa samaa henkilöä.

Lauantai-aamuna aikaisin saapui erään Helsingin poliisilaitoksessa palvelleen ylikonstaapelin asuntoon joukko asestettuja punakaartilaisia, jotka veivät hänet mukanaan. Omaiset eivät hänen kohtalostaan saaneet sen jälkeen mitään tietoa, eikä edes ruokaa sallittu kotoa hänelle viedä. Sunnuntaina aamupäivällä saapui asuntoon uudelleen kaksi kiväärillä varustettua punakaartilaista, jotta ilmoittivat tulleensa vangitsemaan sanotun ylikonstaapelin ja vaativat häntä heille luovutettavaksi. Sellainen ei tietenkään ollut mahdollista, kun hänet oli jo edellisenä päivänä toinen sakki vienyt mukanaan. Tämä tapaus viittaa siihen, että mainitut kaartilaiset ovat pidättäneet henkilöitä sen johdosta, että heillä on ollut jotakin kaunaa ja nyt katsoivat itselleen olevan tilaisuuden näyttää puolestaan valtaansa ja kostaa vanhat vihat.

Vangitut kansalaiset.

Näitä viime viikon lopulla ja vielä tämän viikon alussa vangittuja ja poliisiputkiin sekä muihin poliisilaitoksen suojiin sullottuja ja suljettuja Helsingin kaupungin asukkaita oli eri poliisiasemilla eilen noin kolmisensataa. Syytä näiden rauhallisten kansalaisten pidättämiseen ei ole ilmoitettu, heille itselleen eikä muille, jotka asiassa ovat nykyisten vallanpitäjäin puoleen kääntyneet. Eiliseen mennessä ei mitään kunlusteluakaan oltu toimeenpantu, tuskin edes vangittujen nimiä kyselty. Aivan tietämätöntä oli myös, kenen käskystä vangitseminen oli tapahtunut; johtavat komiteat eivät sanoneet olevansa missään tekemisissä asian kanssa, joka selitettiin punakaartin ominpäiseksi toimenpiteeksi.

Eilen iltapäivällä vihdoin rupesi joku komitea pitämään jonkinlaista kuulustelua vangittujen kanssa, jotka nähtävästi ovat umpimähkään kodeistaan tai kadulta mielivalloin raastetut ja joista useiden on jo 4–5 päivää, mitään „rikosta” heidän viakseen ilmoittamatta, täytynyt putkissa virua. Mitään oikeudenpohjaista kuulustelua ei sekään ollut, sillä varsinainen miliisilaitos ei ole ollenkaan puuttunut asiaan.

Tutkintokomitean aloitettua työnsä lienee eilen illalla päästetty joitakin vangittuja vapaiksi.

Kuveernööri Jalander viety Sörnäisten poliisiasemalle.

Eilen iltapäivällä siirsivät punakaartilaiset kuvernööri B. Jalanderin[B. Jalander] Aleksanderinkadun varrella olevalta poliisiasemalta Sörnäisten poliisiasemalle. [s. 6:4]Häntä katsomassa käynyt lääkäri selitti hänen sydänvikansa pahentuneen niin, että hänet on välttämättömästi vietävä sairaalaan. Tämän ilmoitti lääkäri myöskin vartioiville punakaartilaisille, mutta nämä eivät suostuneet päästämään kuvernööriä sairaalaan.

Lakon jälkeen.

Kotitarkastuksia ja aseiden haeskelua keskiyöllä.

Toissa yönä klo 12 aikaan saapui talonmiehen ilmiannosta, kuten he itse ilmoittivat, kauppias V. Klärichin[V. Klärich] asuntoon Albertinkadun 17:nnessa kymmenkunta punakaartilaista hakemaan aseita. Heille näytettiin huoneistossa olevat metsästys- ja salonkikiiväärit, mutta niitä he eivät huolineet, vaan ilmoittivat hakevansa kuulakiväärejä. Näitä ei kuitenkaan ollut. Jonkun aikaa huoneistoa tarkastettuaan ja kovaa ääntä pidettyään poistuivat miehet, vieden mennessään erään teknillisessä korkeakoulussa opiskelevan ylioppilaan, jonka he kuljettivat Kansantalolle. Täältä hän kuitenkin muutamam tunnin kuluttua pääsi pois.

Toissa yönä klo 2 ja 3 välillä saapui Ostrobotnialle 30-miehinen punakaartilaisjoukko. Herätettyään isännöitsijän ja saatuaan avaimet he toimittivat tarkan tutkimuksen talon kaikissa kellareissa. Aseita sanoivat etsivänsä. Etsintä oli tulokseton. Poismennessään punakaartilaiset tosissaan tiukkasivat luotettavaa tietoa siitä, olisivatko Ostrobotnian seinät mahdollisesti ontot ja näissä onkaloissa aseita. Heille vakuutettiin seinien olevan täysin vilpittömästi rakennettuja.

Järjestyksenpito kaupungissa.

Maanantai-iltana klo 9:ltä piti järjestyksen valvonnan kaupungissa siirtyä kokonaan miliisin huostaan. Mainitun ajankohdan jälkeen pääsikin miliisi vähitellen tehtäviään suorittamaan, niin että eräät poliisiasemat joutuivat kokonaan sen valtaan. Mutta muutamilla poliisiasemilla oli vielä eilen illalla punakaartilaisiakin vartiossa.

Punakaartilaisia vaatimassa rautatievaunua kaartin käytettäväksi.

Eilen klo 3 i. p. saapui rautatiehallitukseen muutamia asestettuja punakaartilaisia, jotka pyrkivät ylitirehtööri Vuolteen puheille. Asemalla olleet venäläiset vartijasotilaat eivät kuitenkaan päästäneet asiakkaita sisälle, koska heillä ei ollut rautatiehallituksen antamia pääsylippuia. Tämän johdosta kääntyivät kaartilaiset vahtimestarin välityksellä kirjeellisesti ylitirehtööri Vuolteen puoleen. Kirjeessä, joka oli jonkun n. s. 2:n rykmentin päällikön allekirjoittama, vaadittiin, että punaisen kaartin käytettäväksi annettaisiin ilman määräaikaa yksi 3:n luokan vaunu 52 miehen kuljettamista varten rataosalla Helsinki —Kerava.

Kirjeen alla oleva rykmentin päällikön nimi oli niin epäselvästi kirjoitettu, että siitä ei voitu saada selkoa,

Ylitirehtööri Vuolle palautti kirjelmän lakaisin odottaville punakaartilaisille samalla ilmoittaen, ettei rautatiehallituksella ole mitään tekemistä 2:n rykmentin päällikön kanssa ja että mitään vaunua ei rykmentin käytettäväksi luovuteta.

Punakaartilaisten kokouksia

eilen Kansantalolla ja poliisivartiokonttoreissa. Mieliala oli kiihtynyt. Vangittuja ei haluttu vapauttaa, vaadittiinpa heille, etenkin „lahtareille”, mitä ankarimpia rangaistuksia. Alas-huutoja ja „kätyri”-nimityksiä singahteli puhujille, jotka kehoittivat maltillisuuteen, vetosivat järkeen ja sosialidemokratian ihanteellisiin pyrintömääriin. Vankeja päätettiin kuitenkin tutkia ja „syyttömiksi” havaitut vapauttaa.

Mainittakoon, että esim. kenraalikuvernöörin kanslian komisarion apulaiseksi määrätty I. Nahja[I. Nahja], Pietarin suomalaisia bolshevikeja, eräässä kokouksessa selvitteli, etteivät edes jyrkkätoimisiksi tunnetut Venäjän bolshevikit hyväksy eivätkä käytä vankejaan kohtaan sellaista menettelyä, jota täällä eräät punakaartilaiset haluavat noudattaa.

Tihutyöt Helsingin lähipitäjissä.

Espoon nimismies Berglund ja konstaapelit Engman jn Nordström murhatut.

Viime sunnuntaina vangitsi punakaartilaisjoukkue, johon kuului useita kymmeniä asestettuja miehiä Espoon piirin nimismiehen H. Berglundin[H. Berglund] yhdessä kahden konstaapelin V. Engmanin[V. Engman] ja F. Nordström[F. Nordström] kanssa aikoen kuljettaa heidät kaupungiin toimeenpanevan komitean haltuun jätettäviksi. Rouva Berglundille ilmoittivat vangitsijat, ettei hänen miehelleen tapahdu mitään pahaa.

Vankeja kuljettava joukkue pysähtyi kuitenkin vankeineen Albergan asemalle. Matkalla työväen talolle surmattiin vangit ja jätettiin virumaan maantienojaan.

Tapauksesta on kerrottu monella eri tavalla. Punakaartilaisten tietojen mukaan olisi joukkueen kimppuun hyökännyt pimeässä joukko miehiä, jotka avasivat metsästä kivääritulen. Tällöin heittäytyivät punakaartilaiset pitkäkseen maahan, mutta nimismies ja poliisikonstaapelit yrittivät päästä pakoon, jolloin luodit surmasivat heidät. Tähän selitykseen liittyy vakuutus, että hyökkääjät olisivat olleet „lahtareita”. Tekonsa tehtyään olivat nämä muka paenneet.

Eräiden kertomusten mukaan olisi tämä juttu kokonaan sepitetty. Paikkakunnalla ei ole mitään suojeluskuntaa ja ei paikkakunnalla oltu nähty liikkuvan muita asestettuja miehiä kuin punakaartilaisia.

Muudan paikkakunnalla asioita seurannut mies on kertonut, että kaartilaisten kuljettaessa vangituita oli todella kuulunut ammuntaa joltain suunnalta. Punakaartilaiset, jotka luulivat, että vangit aikoisivat paeta, ampuivat vankeja kohti muutamia laukauksia sillä seurauksella, että kaikki kolme vaipuivat kuolleina maahan.

Ruumiit on tuotu Helsinkiin patologiselle laitokselle.

Tuusulassa murhattu eräs Ruotsin alamainen.
Ruotsin pääkonsuli on ilmoittanut murhasta sähköteitse Ruotsin ulkoministerille.

Viime maanantaina puolen päivän aikaan saapui kolmisenkymmentä asestettua punakaartilaista Tusbyborgin pehtorin Tor Eriksonin[Tor Erikson] asunnolle.

Saapuneet asettuivat asentoon portaiden eteen, jonka jälkeen he huusivat portaille saapuneelle hra Erikssonille: „kädet ylös”. Samassa kajahti useita laukauksia ja hra Eriksson vaipui verissään portaille.

Verityönsä tehtyään tulivat murhaajat revolverit ojossa sisälle, aluksi varovasti tähystellen oliko talossa kotona useampia miehiä. Huomattuaan, ettei asunnossa ollut muita henkilöitä sisällä kuin murhatun puoliso ja tämän pieni lapsi, tulivat murhaajat rohkeammiksi, esittivät eräänlaisen paperin, josta piti ilmetä, että heidät oli valtuuttanut joku järjestö toimeenpanemaan tarkastuksia. Tämän jälkeen penkoivat he asunon pahanpäiväisesti saamatta kuitenkaan mitään saalista.

Aluksi he kahlehtivat sepän, vaatien tätä luovuttamaan revolverinsa. Kun sellaista ei löytynyt, päästivät he miehen menemään. Uhkaillen liikkuivat he kaikkialla vaatien aseita.

*

Asiasta ilmoitettiin heti puhelimitse Ruotsin täkäläiselle pä[äkonsulille], joka sähkötti heti verityöstä Ruotsin ulkoministerille. — Mainittakoon, että kun konsuli Ahlström koetti puhua puhelimitse Tusbyborgin kartanoon, kielsivät punakaartilaiset, jotka olivat valloittaneet Keravan keskusaseman, yhdistämästä Tusbyborgin kartanoon.

Poliisikonstaapeli Nummelin murhattu Hertonäsissä.

Kuten jo eilen lyhyesti mainitsimme, raastoivat maanviljelysneuvos Bergbomin murhaajat poliisikonstaapeli Nummelinin asunnostaan ja murhasivat hänetkin.

Poliisikonstaapeli Nummelin asui perheineen kauppias Ekmanin huvilassa Båtsvikissa. Murhaajat tunkeutuivat hänen asuntoonsa, raastoivat hänet pihamaalle, selittäen rouvalle, [s. 6:6]että he aikoivat viedä konstaapeli Nummelinin Hertonäsin työväentalolle ja ettei hänelle tultaisi tekemään mitään väkivaltaa. Näistä lupauksistaan huolimatta veivät miehet konstaapeli Nummelinin takapihalle, jossa he ampuivat hänet. Kaksi luotia tunkeutui päähän ja yksi rintaan. Miehet ovat sittemmin pitäneet huvilaa piiritettynä ja kieltäneet viemästä pois ruumista. Nummelin oli aikaisemmin toiminut vahtina Bergbomin palveluksessa, siirtyen sittemmin poliisikonstaapeliksi Malmille. Palvellen viime aikoina Brändo O. Y:n poliisina.

Nummelinilta jäi jälkeen vaimo ja pieni lapsi. Hän oli kuollessaan 30 vuoden ikäinen.

Espoossa murhattu varatuomari Paul Aspelin.

Viime maanantaina klo 1 tienoissa päivällä murhattiin Klobbin tilalla Kilon aseman läheisyydessä Espoossa varatuomari Paul Aspelin[Paul Aspelin].

Mainittuun aikaan saapui tilalle kymmenkunta kivääreillä varustettua punakaartilaista, jotka kysyivät olivatko herrat Aspelin totona. Samassa astui tallista pihamaalle varatuomari Aspelin, jolle punakaartilaiset huusivat, että hän kuuluu suojeluskuntaan ja vaativat häntä luovuttamaan aseet. Samassa astui tallista varatuomari Aspelinin veli agronoomi Aspelin, jolle punakaartilaiset huusivat: „Kädet ylös!” Varatuomari Aspelin jatkoi matkaansa asuinrakennusta kohti vastaamatta miesten kysymyksiin. Juuri, kun hän oli astumaisillaan sisälle pamahti laukaus ja herra Aspelin vaipui pää lävistettynä maahan. Aivot olivat vuotaneet ulos päästä.

Murhatun veli tarkastettiin ja asuinrakennukseen tunkeutuneet toimeenpanivat tarkan etsinnän talossa, löytäen salonkikiväärin ja haulikon, joista toisen he ottivat saaliikseen. Poistuessaan uhkailivat murhamiehet ankarasti talonväkeä.

Väkivaltaisuudet ja julmuudet jatkuneet monin paikoin kaupungin lähipitäjissä eilenkin.

Helsingin lähipitäjissä jatkuu yhä tolkuton lakkomekastelu ja ilkivalta. Kotietsintöjä, vangitsemisia, pahoinpitelyitä sattuu tuhka tiheään. Pahimmillaan lienee mellastus Helsingin, Espoon, Sipoon, Tuusulan ja Hausjärven pitäjissä, joissa edelleen jatketaan järjestysvallan ja asukkaiden vainoamista.

Niinpä toimeenpanivat punakaartilaiset toissa päivänä Hausjärvellä laajalla alueella ase- ja elintarve-etsintöjä. Muutaman kymmenen miehen suuruinen tarkastajajoukkue kulki pitäjän halki Hyvinkäältä Hikiälle toimeenpannen etsintöjä m. m, Erkylän kartanossa, Selänojan ja Hikiän kylien taloissa. Joukkue matkasi Hikiän asemalta Hyvinkäälle takaisin ylimääräisellä junalla. Vielä toimeenpantiin venäläisen sotaväen avulla Hyvinkään seutuvilla etsintöjä, jolloin käytiin tarkastuksella m. m. [in]sin. Einar Alfthanin[Einar Alfthan], prof. A. V. Gardbergin[A. V. Gardberg], tri Gösta Vinterbäckin[Gösta Vinterbäck] ja agronomi H. I. Linnan[H. I. Linna] luona, joka oli jonkun aikaa vangittunakin. Tarkastuksien aikana ei tehty sanottavia löytöjä. Ainoastaan joitakin haulikkoja, revolvereita, salonkikivääreitä, veitsiä y. m. sentapaisia aseita ryöstettiin.

Helsingin pitäjän alueella on mellastelu jatkunut viime vuorokausien aikana useissa paikoin. Asestetut ovat liikkuneet retkillään Mellunkylässä, Oulunkylässä, Tikkurilassa, Malmilla, Kottbyssä y. m. paikoissa herättäen paikkakuntalaisissa kiihtymystä ja kauhua. Etenkin Tikkurilan seudut ovat olleet mellastajain toimintapaikkoina. Kylästä toiseen on liikkunut monikymmenmiehisiä joukkueita, jotka ovat merkinneet tiensä väkivaltaisuuksilla.

Mikäli meidän on onnistunut saada tietää ovat nämä joukot toimeenpanneet eilispäivänkin kuluessa verityön murhaamalla erään meille nimeltä mainitun tilanomistajan. Kuitenkaan emme ole, puhelijohtojen ollessa epäkunnossa mainituilla seuduilla, voineet tätä tietoamme tarkistaa.

Meille tulleen tiedon mukaan oli 5 miestä toissa iltana raastaneet erään Kottbyn pysäkin luona asuvan kauppiaan asunnostaan mainitulle pysäkille ja lyöneet häntä niin pahasti, että mies on ollut ainakin jonkun aikaa sekapäinen. Hänellä kuuluu olevan ammottava läpi päässään.

Tuusulassa jatkuu lakko yhä ja punainen kaarti saatuaan lisävoimia Helsingistä jatkaa mellastustaan. Nimismies I. L. Moringia[I. L. Moring] pidetään vielä asunnossaan vangittuna ja toimitetaan hänen suhteensa alituiseen kuulusteluja. Kuntakokouksen puheenjohtaja Holma on myöskin kutsuttu kuulusteltavaksi, mutta on hän kieltäytynyt kutsua noudattamasta. Koko eilisen päivän jatkui aseiden etsintä. Mieliala on levoton. Ammuntaa on sattunut. — Kun maanantain vastaisena yönä kapteeni Hjeltin luona toimitettiin kotitarkastusta punakaartilaisten toimesta, katosi samalla yhtä ja toista omaisuutta, m. m. rahaa ja kultakello. Rauhanhäiritsijät käsittelivät aseitaan niin vaarattomasti, että kapteeni Hjelt sai lievän pistimen haavan päähänsä.

Senaatin valtaaminen.

Kun senaatin oikeusosaston jäsenet maanantaiaamuna klo 11 aikaan koettivat mennä senaatintaloon suorittamaan virkatehtäviään, ojensivat senaatintalon Aleksanterinkadun puoleisilla portailla seisoskelevat punakaartilaiset kiväärinsä heitä kohti ja estivät heidät menemästä virantoimitukseen. Kun sisäänpyrkivät ilmoittivat, että he olivat senaatin oikeusosaston jäseniä, vastasivat punakaartilaiset: „Vaikka olisitte”. Samalla esitettiin vaatimus, että senaattorit pidätettäisiin, mutta sitä ei sentään tehty.

Punakaartilaiset poistuivat senaatintalosta maanantai-iltana. Eilen pääsivät senaatinvirkamiehet virkahuoneisiinsa. Virantoimitukseen he ryhtyvät kuitenkin vasta tänään.

Kauppiaat eivät halua avata liikkeitään nykytilanteessa.

Eilen klo 6 illalla pitivät Helsingin kauppojen ja liikkeitten omistajat Kauppaseuran huoneistossa kokouksen, jossa päätettiin edelleenkin pitää voimassa viime sunnuntaina tehty päätös, ettei kauppoja ja liikkeitä avata ennenkuin eduskunta katsoo olojen olevan sellaisten, että se voi alkaa toimintansa.

Tänään klo 6 i. p. pitävät kauppojen ja liikkeitten omistajat samassa paikassa uuden kokouksen.


Lähde: Suurlakko Helsingissä ja sen ympäristöllä. Helsingin Sanomat, 21.11.1917, nro 269, s. 6. Kansalliskirjasto.