Siirry sisältöön

Suutelo (Juva)

Wikiaineistosta
Suutelo.

Kirjoittanut Viktor Rydberg


Malja sa suo sulo huultes taas, vaikk’ aina se mulle
     riemuhun armaimpaan kaipuun tuskia toi!
Suudellessasi noin mua, henkeni kaihoa täynnä
     maisia kahleitaan herkkiä tempoelee.
Niinkuni vanki, kun elpyi maa, kevätilma kun armas
     vienona leyhähtää vankilakammiohon,
painavi poskea ristikkoon sekä nauttien henkii, –
     kahtapa kurjemmaks kahleen tuntevi taas;
niin, kons’ suudelmas kuni tuoksua toi suvimailta
     ruusun kehkeyvän sieluni uumentoon,
kimposi kahleissaan se ja huulten salpoja painain
     intosi lentoon pois, intosi valkeuteen,
mailmaan henkevähän, miss’ on sisin itsesi, armas,
     missä se unhottuin sieluhus yhtyä sais.


Lähde: Rydberg, Viktor 1906: Valikoima runoelmia. Suomeksi toimitti Valter Juva. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.