Sveitsin lauluja

Sveitsin lauluja Kirjoittanut Friedrich Schiller

1. Kalastajapoika.

Vesi uimahan vaativi, maininki päilyy,

poika rannalle nukkui, ruohikko häilyy,

             hän helkkehen kuulee

             kuin huilujen ois,

             kuin enkelikuorot

             maill’ Edenin sois.

Hän herää, jo autuutta ahmaisee,

hänen rintaansa lainehet huuhtoelee.

             Soi aalloista ääni:

             mies nuor’, ole mun!

             Ma nukkujan noudan

             jo nuorena sun.

2. Paimen.

             Kesä keikkuen läks,

             jäi laitumet huoleen,

             syys saa, kotipuoleen

             jo paimenet käy.

Me vuorille lähdemme, jällehen näymme,

käen laulavan kanssa kun laaksoja käymme,

kun lähtehet läikkyy ja maa pukeuu,

runot raikuu ja tohisee toukojen kuu.

             Kesä keikkuen läks,

             jäi laitumet huoleen,

             syys saa, kotipuoleen

             jo paimenet käy.

3. Alppi-ampuja.

Jyly vuorilla käy, epävarma on tie,

ei pelkää, ken alppi-ampuja lie,

             hän uljaana astuu,

             on ympäri jää,

             kevät ei kuki, virpi

             ei vihreäpää.

Hänen allansa on meri usmainen ain,

hälle maailma on rako pilvien vain,

             hän ihmisten kaupungit

             unhoittaa,

             mikä luonnon on muoto

             ja kukkiva maa.

Lähde: Leino, Eino 1913 [1908]: Maailman kannel. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.