Svirstroi

Wikiaineistosta
Svirstroi

Kirjoittanut Santeri Mäkelä


Olen nähnyt veden vellovan voimat.
Olen nähnyt Imatran,
Niagarankin rannalla seissyt.
Olen nähnyt vesimassat valtavat
alassyöksyvän korkeuksista,
miljoonin tonnein paaseja lyövän
vihaisna näyttäen valkeita hampaitaan.
Ja inehmon jalkojen alla ikivuori
se vapisee väristen kuni teuraskaatras,
mi kuoleman kielissä värjyy,
käsi vahva kun niskaan sen tarttuu
ja välähtää puukko sen yllä.
Nyt seison Svirstroilla...
Seison keskellä työn, kuuntelen laulua uutta.
Seison vierellä pilviä hipovain
korkeajännitystornein
ja ylläni kurottuu nostokurkien
jättiläiskaulat.
Kas miten kettingit, teräsköydet
ja vintturit kiljuu
ilakoiden kuten nuoriso kevätiltana
tanssissa tanhun.
Ja syvänteistäpä pohjalietteiden
mahtavaa joen muinaisen
nyt tonnit nousevat tanssien
ja kiljuen kiitävät junat.
Ja meren rannoilta lasteineen
saapuvat laivat lussille,
jota Eurooppa nähnyt ei toista.
Ketohongan oksalla ihmeissään
nyt kevätkäkönen kukahtaa –
tämä laulu on työn,
tämä laulu on iskutyön.
Näen, miten muinaismuurien liitteisiin
painuvat iskurit syvyyksiin.
Mutta ylläpä iskurin pään
moninkymmenin metrein
vangittu Svir ähkyen vihoissaan
vaanii hetkeä vain hyökätä iskurin niskaan
kaikki murskaten, hukuttain, hävittäin.
Epäröi järki, epäröi tiede ja tekniikka
ja viisahat rannalla pudistaa päätään.
Mutta kun puolue käskee ja ohjaa,
»se pyörii sittenkin!»
Näet, montunpohjalla iskurit
verkkaan haastaa vaan:
»Joo – joka kontrollinumerot
kolmasti ylittää,
sen, jumalauta, mieheksi sanoo saa
– pojat! pitää yrittää...»
Näin kautta laajan neuvostomaan
voimalla kymmenten miljoonain
käy luomistyö...
Ei maailma nähnyt oo moista.
Mutta keskeisin kaiken luomistyön
tämän päivän sankari voittamaton
on iskuri, mies sekä nainen.
Sinä, iskuri, mies, joka
taivaalta tempasit salaman,
maast’ otit voiman!
Et yksin, vaan kera laistesi miljoonain
sinä, iskuri, mies, joka povellas
kannat avainta paremman maailman.
Sua ihailen, sankari,
joka luot uutta,
joka luot suurta...

1934


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.