Sydäntalvella

Wikiaineistosta
Sydäntalvella

Kirjoittanut Saima Harmaja


Luona lamppuni lämpöisen
kuluu hetkien kulta.
Vielä pimeys ahmaisten
ei sua ottanut multa.
Sadun puutarhan aukaiset.
Sinne kahden me jäämme.
Ruusut kukkivat tuliset
hetken ympäri päämme.
Kuule: ruoskien ikkunaa
viuhuu lumiset siimat.
Meren aavalta raivoaa
sydäntalviset viimat.
Vasten yötä ja pimeää
täytyy lähteä miehen.
Valo ikkunan häilähtää
vielä hetkeksi tiehen.
Luona lamppuni viipyen
sitten muuta en tiedä:
näen myrskyssä poikasen,
käyvän kuilujen viedä.


Lähde: Harmaja, Saima 1937: Kaukainen maa: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.