Syksyllä (1874)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syksyllä.
Lauletaan kuin: Erämaata j. n. e.
Kirjoittanut J. G. Dahlman


Aika ehtii,
Että lehti
Puista putoaa,
Aallot rantaan
Lyövät santaan,
Meille muistuttain.
Kesän kuluvaksi,
Talven tulevaksi
Ilmat kylmät, ilmat kylmät
Tänne Pohjolaan.
Kylmä puree,
Kaikki suree
Suurta muutostaan;
Ruusu rukka,
Kedon kukka, Kasvit kaiken maan.
Koko luonnon lempi,
Lämmin ilman henki,
Kaikki muutti, kaikki muutti
Kalma kokonaan.
Suojaa etsii,
Kauvas metsiin
Korven kuningas
Siks’ kun Herra
Tulee kerran
Pohjan ruhtinas.
Alppi vuorten päältä
Lumelta ja jäältä,
Kuin se herää, kuin se herää
Hirmu valtias.
Matkas alaa,
Mutta palaa
Aikaan entiseen.
Kuusi kuuta
Älä muuta
Suvi suloinen;
Silloin jälleen palaa
Suomi sua halaa
Ystävämme, ystävämme
Ijän päiväinen.

J. G. Dahlman.


Lähde: Tampereen Sanomien Lisälehti 27.1.1874.