Syntymättömille

Syntymättömille. Kirjoittanut Katri Vala

Pienet jalat tepsuttavat,

heleät äänet soivat

ikkunani alla.

Taivas valuu sinisenä hymynä

suruttomain leikkijäin ylle.

Katselen ikävöiden syntymättömäin maahan.

Suloista olisi pitää käsissään

iloista pientä potkijaa,

jatkuvaa, sykkivää elämäänsä.

Mutta pihalla on hiljainen mies

kaivamassa roskalaatikoita.

Suunnaton on silmien

äänetön toivottomuus,

ne eivät edes vihaa enää.

Ja kerran oli pieni lapsi,

ojensi hymyillen kätensä

kohti elämää, kohti äitiä,

joka uneksi hurmioitunein silmin

poikansa onnen päivistä.

Vapisen vuoksenne, leikkijät.

Kaukana, aurinkoisella saarella

ampuvat kanuunat,

lentokone kiertää kaupungin yllä.

Tänään on vielä rauha.

Mutta milloin putoaa räjähtävä kuolema

ihmetteleväin leikkijäin keskeen?

Lapseni syntymättömäin maassa,

häpeän maailmaa, johon tuon teidät.

Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.