Syvään sielun’ sisimpään –

Wikiaineistosta
Syvään sielun’ sisimpään –

Kirjoittanut K. A. Tavaststjerna


Syvään sielun’ sisimpään
Kuin sulo kaiut kilkkuu.
Tahdon päästä tietämään,
Miks kaiku taas mua ilkkuu.
Nyyhkinää ja riehuntaa!
Soi huiluin helkkeet hienot!
Aatostani tuudittaa
Pois madrigaalit pienot.
Mistähän tää mailma lie,
Nää suukot, hurmaannukset?
Toiskohan tää iltatie
Viel’ aamusarastukset?
Satakieli rinnassain
Siis mykkä viel’ ei liene?
Eihän lemmenvaivaa vain
Tää lemmenkaipuu tienne?


Lähde: Tavaststjerna, Karl August 1904: Valikoima runoelmia. Suomentanut Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.