Syysiltana

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syysiltana

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Niin kalvettunt on kaih, ja nääntynyt
Se kukkasuus kesäinen kuss’ on nyt?
Jo kasvut rankiaavat, vait on lehto,
Ja hauvan synke’ys nyt on jo ehto.
Mut silmä autuasti katsahtaa
Ja rintani sulosti riemahtaa
Kun taivolla pimeessä välkkyväiset
Näen mun hengelleni koit yläiset.
Sitä syysiltana ajatelen,
Ja lehtien pu’ontaa katselen.
Alaston ranta järvessä kulostaa
Ja pilvien välitse kuu valostaa.


Lähde: Kanawa 23.9.1846.