Syyskuun 11 p:nä v. 1878, jolloin Helsingin Suomalaisen Alkeis-opiston kivikartano vihittiin
| Syyskuun 11 p:nä v. 1878, jolloin Helsingin Suomalaisen Alkeis-opiston kivikartano vihittiin. Kirjoittanut Arvid Järnefelt |
- Wäisty jo yö pakohon salomailta sä kaunihin Suomen!
- Vaikkapa kaunista katsella on tuhattähtistä yötä,
- Paljoa kauniimp, on toki kultaisen päivyen nousu!
- Etkö sä, haltijatar yön, nää, miten aamutar tuolla,
- Koittava koi, miten luo valohon tuon laakson ja vuoren?
- Etkö sä nää, miten tuolla jo taivaan kans’ helakoituu,
- Kuinka jo kultainen koi salomaan sinihelmasta nousee,
- Nousevi riemuisaan ja sen loistosta sammuvi tähdet,
- Korkean kukkulan kylmät jäät sulavat sätehistä.
- Nousevat kuolleista taas Tapion suloneitoset nuoret,
- Vellamon impi jo kaunihin pääns’ veen pinnalle nostaa.
- Taaskin jo kaukaa Wäinämön vanhaa kannelta kuullen
- Ilmatar istuu syrjälle taivaan kaartavan kaaren;
- Kukkaset kaunihit virkoo, kainosti päätänsä nostaa,
- Koivukin urpuja saapi ja kukkii tuoksuen tuomi.
- Kaunis on tähtinen yö, vaan kauniimp’ päivyen nousu!
Rauta [Arvid Järnefelt].
Lähde: Ylioppilas-Albumi J. V. Snellman’in 75 vuotisen syntymäpäivän muistoksi 13 p. Toukokuuta 1881. 1881. Helsinki.