Syyslaulu (Baudelaire)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syyslaulu

Kirjoittanut Charles Baudelaire
Suomentanut Kaarlo Sarkia. Suomennoksessa on vain runon ensimmäinen osa.


Me peitymme kohta sisään kylmän hämyn,
lyhyt, heleä kirkkaus kesiimme, hyvästi jää!
Minä kuulen jo pihoilta halkovaunujen rämyn,
puut kiviä vasten kolkosti jysähtää.
Koko talvi on astuva sisimpääni: vihaa,
vilun puistatusta ja kauhua pakkotyön.
Sydän enää on möhkäle punaista, jäistä lihaa
kuin aurinko vankilassa napamaan yön.
Jymy synkempi ei, kun veistetään mestauslavaa!
Olemustani vavahduttaa joka putoova puu.
Kuin torni, min kyljen muurinsärkijä avaa
väsymättömin iskuin, henkeni lannistuu.
Ykstoikkoisen kuolettavassa jyminässä
kuin jossakin arkkua naulattais, minun on...
Ketä varten – Ol’ eilen kesä; ja syys on tässä!
Soi ääni tuo kuin lähtö paluuton.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.