Syystunnelma (Rytkönen)
Ulkoasu
Syystunnelma. Kirjoittanut Antti Rytkönen |
- Ma vuoren harjalle nousen,
- kas, merellä myrskyää,
- ja aalto rantahan roiskuu
- ja tuima on tuulispää!
- Ja ma katson, ja taivas on musta
- ja ulappa on kuin yö,
- ja päällä kumean kuohun
- yön salamat leikkiä lyö.
- Ja ma katson, ja horjuu honka,
- on kelmeä koivupuu,
- ja myrskyssä lehdet lentää
- ja kukkaset kellastuu.
- Ja ma katson, ja kaikkialla
- rajumyrsky se raivoten soi, –
- ja mun rintani etsii rauhaa,
- vaan ei sitä löytää voi.
- Se rinta on myös repaleissa
- kuin taivahan pilvet nää,
- ja se kuohuin nousee ja laskee
- ja sielläkin myrskyää.
- Ja sielläkin kuohut käyvät
- ja ne louhirantoja lyö,
- ja sielläkin salamat sinkoo
- ja ne polttaa ja palaa ja syö.
- Ja sielläkin aallot ärjyy
- ja leikkivät leikkiään,
- ja kukkaset kylmässä värjyy
- ja itkevät kevättään.
Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.