Tää nuorten iloinen koulutie –
| Tää nuorten iloinen koulutie – Kirjoittanut Immi Hellén |
- On joutuneet päivät jo syksyiset.
- Käy metsäpolkua pienoiset.
- On keltalehtiä täynnä maa.
- Kuin hangessa siinä kaalella saa.
- Ne haastavat hiljaa kahisten:
- Nyt minne on matka pienoisten?
- Punapuolukka mättäältä pilkistää,
- luo kutsuvi kesteihin ystävää:
- – Te kultaiset, kuhun nyt kiire noin?
- – Vasta tullessa teidät poimia voin.
- Talitinttikin oksalta tirskuttaa:
- – Kuhun kuljette – tottahan kysyä saa?
- Etkö tiedä, kouluhun kiire on,
- Se on takana metsän ja vuoriston.
- Kotimökiltä sinne matkaa lie
- kilometriä monta, vaan kaunis on tie.
- Puut metsän lapsille nyökkivät
- kuin ainakin armaat ystävät.
- Syystuuli luo ruusuja poskillen.
- He kulkevat riemuiten, laulellen.
- Vaikka joskus se käy kautta notkojen
- ja kautta jylhien rotkojen,
- tää nuorten iloinen koulutie
- maan kaikista teistä parhain lie.
1926.
Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.