Tähti (Ranginen)

Tähti. Kirjoittanut Juho Ranginen

Mä näen tähden pienoisen

Mi taivahalla on,

Sen valo on niin suloinen

Sen loisto verraton,

Kuin Pohjan talvi-illoilla

Ja pimeöillä ajoilla

Hän loistaa eikä himmenny,

Ei koskaan hämärry.

Sen taakse silmään minäki

Ja huolellisna oon,

Nään siellä kuvan kultani

Se kohois taivohon!

Mä silmään häntä vienosti

Luon katseheni kainosti,

Vaan kohta tunnen rinnassa

Huokauksen raskassa.

Jos sydämmeeni kuvastuu

Kuin synkkä pimeyys,

Niin tähti, hän vaan kirkastuu

Ei estä synkkyys.

O sydän! tydy kuitenki

Vaan Luojan tahtoon sinäki,

Sill’ Luojan töitä viisaita

Ken voipi muutella?

J[uho]. R[angi]–nen.

Lähde: Pohjois-Suomi 24.9.1879.