Taas kukkii mailla ja teillä

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
7. Taas kukkii mailla ja teillä

Kirjoittanut Heinrich Heine


Taas kukkii mailla ja teillä,
On leivonen ilmoillaan,
On jälleen kevät meillä
Väriloistossa, tuoksussaan.
Jo leivojen lauluun viihtyy
Vilu talvisten tunnelmain,
Taas rinnan kaiho kiihtyy,
Ja laulelen murheissain.
Soi leivon sirkutus hieno:
”Miks niin olet alla päin?”
Vain laulua laulelen, pieno,
Jota laulan jo vuosia näin!
Sitä laulan, kun kukkii tieno,
Kun sydän on toivoton;
Jo mummosi mummo, sa pieno,
Tän laulun kuullut on!


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.