Taas valkokäsi vilkkuu

28. Taas valkokäsi vilkkuu Kirjoittanut Heinrich Heine

Taas valkokäsi vilkkuu,

Min vanhat sadut toi,

Nyt hilkkuu ja nyt kilkkuu

Ja taikamailta soi,

Miss’ suuret kukat kuiskii

Yön tenhoon lempeään

Ja toisillensa huiskii

Häämietteet mielessään; –

Miss’ ikihongat huohuu,

Kuin hymni huminois,

Ja lähteen suihku kuohuu,

Kuin tanssin sävel sois; –

Mut lemmenlaulut kaikaa

Niin ihmeen suloiseen,

Ja kaikk’ on sulo taikaa,

Mi hurmaa ihmeineen!

Jos sinne tulla voisin!

Siell’ elpyis sydämen’,

Siell’ ilman huolta oisin

Ja vapaa, riemuinen!

Tuon toivon maan ja uskon

Nään usein unissain;

Mut säihkeess’ aamuruskon

Kaikk’ usviin haihtuu vain.

Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.