Talven tultua ja korven uinuessa untaan kuuluu kaukaa kummallinen kuoro

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Talven tultua ja korven uinuessa untaan kuuluu kaukaa kummallinen kuoro.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Eikä aikaakaan, ja taasen
korpi uinuu suurta unta;
hirvi laukkaa, hienoa nyt
maassa on jo vitilunta.
Tulee vastaan joulupukki,
lapsosille lahjat antaa,
samalla myös vuoden loppuun
hirvi matkamiehet kantaa.
Ja kun vuoden vaipuessa
tulemass’ on uuden vuoro,
On kuin jostain kaukaa, kaukaa
näin nyt soisi kumma kuoro:
»Hetki vain, ja niinkuin hetket,
jotka vilahtaen jäivät,
unelmana vilahtavat
ohi elommekin päivät.»


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.