Siirry sisältöön

Talviset tiuvut

Wikiaineistosta
Talviset tiuvut.

Kirjoittanut Eero Eerola


Talviset tiuvut, soikaa, soikaa,
tullut on ensi lumen härmä,
kiidättävi hurjasti metsien poikaa
rekivetovarsa niin vikkelä, virma,
hei, täm’ on uusien riemujen kirma,
loistavi timanttina hiutaleen särmä,
tiukuni, heleästi soikaa!
Helise, heljä tiukuni, helkä!
tunnen minä pakkasen tuoksun,
ah, tätä raikasta metsän tuntua...
ken tuolla huiskivi valkeeta huntua...?
ohjaan sinne ma varsani juoksun,
kas, sen on kuurassa selkä.
Juokse, varsani, juokse, juokse!
viet sinä metsien ylkää,
näät kohta kauniin kartanon tuolla
Tapion taikalinnojen puolla...
siellä ne metsolan utuiset immet
oottavat suurta sulhoa luokse –
meitä ei metsä hylkää!


Lähde: Eerola, Eero 1916: Lauluja ja runoja. Arvi A. Karisto, Hämeenlinna.