Tammisaaren naisseminaarin avajaisten johdosta
| Tammisaaren naisseminaarin avajaisten johdosta. 12 p:nä lokakuuta 1871. Kirjoittanut Isa Asp |
- Kallis päivä ompi tämä
- armahalle Suomelle,
- kun nyt taasen heräjääpi
- uudet toiveet hänelle
- sivistyksen, valkeuden
- ovet toiset aukaistaan,
- senpä tähden riemuäänet
- kaikuu yli Suomenmaan.
- Tänne oomme kokoontuneet
- valmistumaan toimehen:
- kylvääksemme valon siemen
- Suomen lasten syömmehen.
- Suloinen on tehtävämme,
- jos se oikein tehtänee.
- Luoja taivaan kylvöllemme
- kasvun runsaan antanee.
- Avara on isänmaamme,
- laajat peltoalat siinä
- kylvöö oottaa pellot, joita
- vuosisadat perattiin
- Rientäkäämme, neidot nuoret,
- kylvämään sen sarkoja!
- Lemmellämme holhomahan
- noita taimiparkoja.
- Kiitos Hälle, joka sääsi
- naisellekin oikeuden:
- kalliin isänmaansa eestä
- elää, kuolla, myöskin hän!
- Miks’ ei hän sais’ yhtä hyvin
- isänmaata hyödyttää?
- Oisko hänen Luoja luonut,
- että mieltään tyydyttää
- semmoisissa askareissa,
- joissa vuosisadat hän
- usein nähtiin kuolettavan
- suuret riennot sydämen?
- Nyt on ajat muuttununna
- hälläkin on arvonsa.
- Hyödyksi nyt isänmaalle
- käyttää hänkin voimansa.
- Lemmellänsä kasvattaapi
- hän ne pienet taimet nyt.
- Kerran kasvun kauniin saapi
- kun on työnsä päättänyt.
- Suomenlahden suulla myöskin
- tänään kokoontunehen
- tiedämme vihittäväksi
- samaan pyhään toimehen,
- neitosia isänmaamme,
- siskoja myös meillekin;
- sillä kumppania saamme
- toimehemme heistäkin.
- Siskoinamme tervehdimme
- samaan vaikutuksehen
- heitäki, ja syömestämme
- heille suomme siunauksen.
- Eri kieli ompi meillä,
- vaan on samat pyrinnöt,
- sama maa ja sama kansa,
- samat työt ja elännöt.
- Ne on siteet, jotka meitä
- toisihimme yhdistää. –
- Levitköhön tiedon valo,
- isänmaamme eläköön!
Lähde: Krohn, Helmi 1912: Isa Asp: nuoren pohjalaisen runoilijaneidon elämäntarina. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.