Siirry sisältöön

Te uusi järjestelmä luokaa!

Wikiaineistosta
Te uusi järjestelmä luokaa!

Kirjoittanut Hilja Pärssinen


Kun kiskuri kultia kerää
ja saiturit laskee pennejänsä
ja »oma etu» kaikille tärkeint’ on,
niin kamala, inha todellisuus
näin haastavi kieltä lahjomatonta:
tää järjestelmä ihmiset turmelee,
se heidät kurjiksi mammonan ritareiksi vihkii
ja katso: he sielunsa mustan tyhjyyden
alle loistavan narrikaapun verhoo.
Ja helisevin puhein
sulle kokevat tekeytyä ihmisiksi,
vaikka siloitetun naamarin takaa
pedon hampaat esille pilkistää.
Kun kykyjä lahjakkaimpiakin
olemisen ankara taistelu
leipäsoturin surkeaan tehtävään ajaa,
ja kun ajattelijan tai taiteilijan,
jok’ ol’ luotu joutsenlentoa varten
elo kuorma-aasiksi valjastaa,
niin eikö tämä ole sen häväistystä,
mik’ ihmisessä jaloa ja suurta,
eikö ole se henkemme-ristiinnaulitsemista.
Kun häikäilemätön keinottelu
tahi kunniaton ryömiminen
vie konnia vallan ohjaksiin,
niin onko niitä järkeväksi katsottava,
jotka tätä järjestelmää alistumisellaan tukevat.
Ei, ne raukoiksi leimata uskallan
nuo »kiltit», »siivot» kärsimyksen ihmiset,
jotka kallella päin
itseltään kaulaa poikki leikata antavat.
Pois raukkamaisuus siis.
Teille te pilkatut orjat,
te lyödyt ja häpäistyt,
teille ma huutaa tahdon:
Ylös nouskaa jo,
nouskaa taisteloon ihmisyyden puolesta,
nouskaa yhteiskuntaa uudistamaan
ja vanha järjestelmä kumoon lyökää.
Ylös orjat siis,
itse te itseänne nostakaa,
ja teidän nousemuksenne kautta
koko ihmiskunta terveeksi tulee.
Ylös kolkon kohtalon orjat
te vaatikaa ihmisyys arvoonsa,
te pelastakaa mailman Golgatalta
pistoista ja purevasta piinasta
ihmisen pyhin, korkein olemus.
Te orjat, te luokaa uusi järjestelmä,
jossa veljeys voidaan toteuttaa
ja kohottaa ihminen kohti
ihannetta suurta ja ylevää.

Oulu, 1904.


Lähde: Liinamaa, Hilja 1908: Lausuttavia runoja. V. Työväen sanomalehti o. y., Helsinki.