Tehtaan konttorissa
| Tehtaan konttorissa. Kirjoittanut anonyymi |
Tapaus Savossa tänä syksynä.
– Hyvää päivää!
– Päivää! Mitäs asiaa teillä olisi?
– Eikös herralla olisi antaa työtä?
– Ei nyt ole antaa tällä kertoa. Nyt on vähä töitä?
– Mutta minulla on suuri joukko elätettävänä ja työtä tarvitsisi saada.
– Voipi olla, voipi olla, mutta minä en voi työtä antaa. Miehiä aiotaan vieläkin vähentää.
– Mutta minun joukkoni kuolee nälkään.
– Etsikää työtä muualta
– Minä olen hakenut, mutta työtä en saa.
– Miehiä on meillä käynyt joka päivä kymmeniä tarjolla, eikä työtä ole.
– Minä teen halvalla palkalla.
– Kuinka halvalla?
– Miten vaan herra maksaa.
– Ei, en minä anna työtä.
– Minä teen vaikka yhdellä markalla päivän.
– No tulkaa huomen aamulla työhön.
– Kiitoksia! Hyvästi!
– Hyvästi!
– Nyt minä tulin herralle työhön.
– Jaa, niin, tuota, kyllä minulla ei sitä työtä ole – –
– Herra lupasi.
– No jos sentään tulisitte viikon kuluttua.
– Joukolla ei ole leipää.
– Se ei kuulu minuun.
– Hyvä herra!
– Se on vanhaa virttä.
– Minä teen halvemmalla.
– Minä maksan 85 penniä päivältä. Saatte mennä ojaa kaivamaan.
– Minä en elä niin vähällä.
– Säästäkää!
– Herra! Siitä palkasta ei säästy.
– Minä en voi sitä auttaa.
– Pitää koettaa tehdä siitäkin rahasta.
– Se on teidän asianne.
– Mutta saisinko minä herralta edeltäpäin yhden markan, että pääsen alkuun.
– Tili on vasta kahden viikon kuluttua.
– Ei ole leipää.
– Tehtaan sääntö on sellainen.
– Mutta –
– Jos ette halua työtä meillä tehdä, niin –
– Kyllä minä, hyvä herra, menen työhön, mutta –
– Minulla ei ole aikaa jutella kanssanne – –
– Kiitos! Minä menen työhön.
Lähde: Työmies 4.10.1901.