Tehtaantytön laulu

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tehtaantytön laulu.

Kirjoittanut Hilja Pärssinen
Säveltänyt Erkki Melartin.


Tasaisesti.

1. Sinä nouset mun henkeni koitto,
oi hetkinä huolen ja työn
ja uneksit lentoa loitos
pois vallasta erheen ja yön.
Sinä kuvailet kultamaita,
kun luonasi nälkä on.
Vaikk’ kohtalo sulle on saita
on hehkusi murtumaton.
2. Kun aamua seuraa ilta
ja rattahat raksaten käy;
niin kasvaa haaveitten silta,
ei kaihoille rajoja näy.
Sinä kaihoja kauniita kannat,
pöly vaikka se kasvoja lyö.
Sinä soutelet toivojen rannat,
kun henkeäs ahdistaa työ.
3. Sinä nouset mun henkeni koitto,
oi hetkenä huolen ja työn
ja uneksit, lentoa loitos
pois vallasta erheen ja yön. –
Tuo ratasten rakseko tumma
sai kaihoni syntymään?
En tiedä, nyt mieli kumma
se mulla on yhtenään.

Hilja Liinamaa.


Lähde: Työväenopiston laulukirja: nuottipainos. 1928. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.