Teiskon Nuorisolle!

Teiskon Nuorisolle! Kirjoittanut K. H. Färm

Ruvetaanpas pitämään semmoisia kokouksia, joissa luetaan julki kaikkein kuullen hyväksi tunnetuita kirjoja, lauletaan ja keskustellaan. Veljet ja siskot! Niitä, joiden mieli on joutilaaksi tullut ja elämä irstaaksi käynyt, joka päivä lisääntyy keskuuteemme; omaan itsekkäisyyteemme vaivumme me kaikki, jos emme ajatuksissamme säilytä sitä mikä oikea on. Ja oikeita ajatuksia löydämme hengenlahjoja kirjoittamalla, lukemalla ja laulamalla.

Naimattomille nuorille miehille ensi palaksi esitän:

Tavotus.

Mitä en saanut, en sitä sure,

Tavotan parasta osaani;

Ehk’ei toivoni toteen tule,

En elä jouten aikaani;

Ain’ yhä uutta,

Ihanuutta

Henkeni hellästi halajaa,

Elämän iloja,

Totuuden voittoja

Tuntoni todella tavoittaa.

Hyljätyn huvitus.

Toiset pojat toimeliaimmat

Ennen minua ennättää,

Vievät tytöt, sievät ja rumat –

Ettei minulle yhtään jää.

Sepä on luontoni hitautta

Miksikä lie niin ollakseen?

Kukapa eloni ihastuttaa,

Kun olen yksin polonen?

Lempeä luonto lapsillensa

Näyttääpi elämän ilmettä,

Tyynenä järvi pohjallensa

Piirtää kuvia pilvistä.

Niinpä neitonenkin onnea kuvaa

Liejussa muta pohjassa!

Surman se tuopi, jos emme huomaa

Taivahan iki valoa.

Moni on surmahan sulkeutunut

Ikiomasta ehdostaan,

Neitojen luona hurmaantunut

Usein eksyypi onnestaan.

Paraspa liene yksin olla,

Ilman tunnon soimuuta;

Jos ei o’o neitoa kainalolla,

Niin minä kannan kannelta.

Tämmöisiä kirjekorttia esittelen tässä lehdessä ehdottamiani toimia odottaessani. Ja seuraavassa kirjekortissa on pääosa tytöille.

Tervehdän kunnioituksella: vähäpätöinen ystävänne

Kyösti [K. H. Färm].

Lähde: Kansan Lehti 3.11.1900.