Tervehdysruno Kymäläiselle

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tervehdysruno Kymäläiselle
Katkelma
Kirjoittanut Emil von Qvanten
Suomentanut Eino Leino. Runo on julkaistu Päivälehden 22.8.1902 ilmestyneessä artikkelissa ”Emil von Qvanten 75-vuotias”.


Oi, tervetullut! Maalles vierahaksi
sun sydämesi koskaan tullut ei.
Me eksyimme, mut saman Suomen helmaan
ikuisen kaihon tuli meidät vei.
Ja katso! Minkä vuosisadat rikkoi,
sen hetki parantaa ja anteeks suo,
taas yhtenä kuin ennen elää Suomi,
ja sinä olit hetken viesti tuo.
Kun keskellämme noin sa seisot, veikko,
kuvana luonnon rakkaan, rauhaisan,
kun äänessäs soi kotimainen laulu,
tuo laulu meidän muinaismaailman,
niin tuntuu kummalta, on kuin ei koskaan
me toisistamme oiskaan eronneet,
ja niinkuin lapsi isän polvell’ istuin
me näimme jälleen kodit, metsät, veet.
Unelma? Olkoon uni haihtuvainen,
mi jälkeen jättää varoituksen vaan,
mut nyt on aamu kirkas, kaunis, jolla
ei iltaa ole, aamu Suomenmaan.
Me oomme vastaisuus, sen voiman väki,
sen muinaisuuden tulkki olet sa,
ja molemmista, yhteen liittyneinä,
on Suomen uusi kansa kasvava!


Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.