Tiedote Senaatin arkistosta löytyneistä pergamenttifragmenteista (1851)
Seuraavan kirjallisen huomautuksen olemme saaneet sen allekirjoittajalta:
'Vuoden 1846 aikakauslehden Suomi vuosikerrassa (katso kirjoitusta Tvenne medeltidshandlingar s. 202 ja sitä seuraavat sivut) minulla oli tilaisuus kiinnittää sen osan Suomen yleisön huomiota, joka tuntee kiinnostusta oman maansa muinaistutkimuksen edistysaskeliin, muutamien keskiaikaisten vanhempien kirjojen ja teosten osalta, jotka löytyivät Keisarillisen Senaatin arkistossa olevien tilikirjojen kansista. Yritin myös selittää, miten ne fragmentit, jotka nyt muodostavat mainittujen tilikirjojen kannet ja jotka ovat yhtä monta keskiaikaisten teosten fragmenttia, ovat päätyneet näin harhailemaan alkuperäisestä tarkoituksestaan melko maallisiin tarkoituksiin. Yritin osoittaa, että reformaation aikana suurin osa maassamme olevista luostari- ja kirkkokirjastoista otettiin haltuun ja tuhottiin vandaalimaisesti asianomaisten toimesta. Samalla uskoin voivani päätellä, että merkittävä osa näistä kirjastoista — jos niin voidaan kutsua näitä verrattain harvalukuisia kirjojen ja kirjoitusten kokoelmia, joita löytyi luostareistamme ja kirkoistamme — koostui kirkollisista ja rituaalisista käsikirjoista sekä muista teologisista ja kirkko-oikeudellisista teoksista. Mutta se, että myös muunlaisia teoksia oli siellä, kuten esimerkiksi roomalaisen oikeuden teoksia, todistaa yltäkylläisesti sellaisten fragmenttien olemassaolo kansien joukossa. Uskalsin jopa vihjata, mikä varmasti silloin vaikutti monista liioitellulta, että siellä voisi mahdollisesti olla fragmentteja auctores classici -kirjailijoilta. Ennen kuin osasin toivoa, tämä oletus on vahvistunut. Niiden vuosien aikana, jotka ovat kuluneet mainitun kirjoitukseni julkaisemisesta, työt Senaatin arkistossa ovat jatkuneet keskeytyksettä ja lähestyvät nyt, mitä tulee vanhimpaan osastoon, loppuaan. Erityistä huomiota, jonka jo aiemmin kiinnitin kansiin, kun niiden merkitys tuli minulle selväksi, en ole myöskään myöhemmin laiminlyönyt antaa niille. Tämän myötä olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että useimmat hypoteesit, joita rohkenin esittää kansien laadusta ja alkuperästä tai kirkkojemme ja luostariemme kokoelmista, ovat täysin perusteltuja. Näin ollen on löydetty yhä enemmän fragmentteja roomalaisen oikeuden teoksista, osittain painettuja, mutta enimmäkseen käsinkirjoitettuja, yhä enemmän kanonisen oikeuden teoksia sekä fragmentteja eri tyyppisistä kirkollisista käsikirjoista, monet painettuja, monet vain käsinkirjoitettuja, useita arkkeja keskiajan teoksista, jotka usein esiintyvät nimellä Flores (esimerkiksi "flores sententiarum", "flores psalmorum" jne.) ja jotka olivat itse asiassa levinneitä otteita ja kokoelmia vanhemmista teoksista, enimmäkseen kirkkoisien kirjoituksista ym. On jopa löydetty käsinkirjoitettuja pergamenttiarkkeja, joissa on ruotsinkielistä tekstiä ja osittain runomuodossa, jotka vaikuttavat olevan jäänteitä kansanomaisista uskonnollisista hartauskirjoituksista, mahdollisesti peräisin Naantalin luostarista. Kuitenkin merkittävimmäksi löydöksi on ilman vertailua katsottava klassisen muinaisuuden kirjoitusten todellisten fragmenttien löytyminen. Toistaiseksi ne rajoittuvat hajanaisiin osiin Senecan teoksesta De beneficiis, josta on tunnistettu tähän mennessä 20-30 arkkia, mukaan lukien toisen kirjan loppu ja kolmannen kirjan alku. Mutta jos en pety suuresti, saattaa näiden kansien joukossa olla myös fragmentteja Qv. Curtius Rufuksen Aleksanterin sotaretkien historiasta, joka, kuten tiedetään, oli keskiajalla hyvin yleisesti luettu kirja. On huomattava, että kaikki tällaiset fragmentit ovat käsinkirjoitettuja ja näyttävät olevan peräisin 1300-luvulta. Lähitulevaisuus näyttää, voivatko nämä löydöt laajentua ja onko mahdollista koota fragmentit suuremmaksi kokonaisuudeksi, kuten esimerkiksi Manuale Aboense. Mutta joka tapauksessa ne ovat sinänsä tarpeeksi merkittäviä ja ansaitsevat kaiken huomion isänmaalliselta muinaistutkimukselta. Tämä ei ole oikea paikka antaa yksityiskohtaista selontekoa näistä löydöistä, mikä aikanaan tullaan tekemään. En ole kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta etukäteen ilmoittaa lyhyesti näistä uusista löydöistä palveluksena niille harvoille tai monille, jotka saattavat olla niistä kiinnostuneita."
Lähde: Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning (8), s. 252-253, Helsingfors 1851.
Käännös: Mik@el